Vesi on mansikan elinehto – sopiva kastelu selviää kuuntelemalla

Jussi Huttunen kuuntelee tarkasti millainen litinä nyrkistä kuuluu. Korva harjaantuu kertomaan, onko mansikkaa kasteltu riittävästi. Kuva: Petteri Kivimäki

Jokaisessa metrin pituisessa laatikossa on kymmenen mansikantaimea. Yhden koururivin pituus on 110 metriä. Jussi Huttunen näyttää miten pitkälle kukkavanat lopulta ulottuvat Kuva: Petteri Kivimäki

Mansikka sinnittelee huonolla lannoituksella, mutta kuivuus koituu sen turmioksi.

Suonenjokinen mansikanviljelijä nappaa kouraansa turvetta, puristelee ja kuuntelee tarkasti. Oikeanlainen litinä kertoo mansikoiden saaneen sopivasti vettä. "Tämän opin Englannissa", Huttunen kertoo.

Litinäkikka on yksi monista neuvoista, joita Huttunen on Englannista saanut, kausihuonekipinä mukaan lukien.

Suomessa kausihuone- eli tunneliviljely on vielä alkutekijöissään, joten Huttunen on päätynyt hankkimaan oppinsa Englannista. Siellä pääosa mansikoista kypsyy kausihuoneissa.

Kaikki alkoi kolmisen vuotta sitten, kun Huttunen osallistui Marjaosaamiskeskuksen opintomatkalle ja huomasi, että Englannissa mansikkaa osataan viljellä huomattavasti tehokkaammin kuin Suomessa.

Matkan parasta antia oli tutustuminen maan suurimpiin kuuluvaan mansikan viljelyyn, pakkaamiseen ja ulkomaankauppaan keskittyneeseen yritykseen. Sieltä Huttunen on saanut neuvoja kausihuoneviljelyä koskeneisiin kysymyksiinsä. Tunnelitekniikka ja kausihuoneiden mansikantaimet on ostettu Englannista.

Kastelu- ja lannoitetekniikka on hankittu kotimaiselta Itumiciltä.

Huttusen mansikkatilalla on 12 kausihuonetta vieri vieressä yhden hehtaarin alalla. Ensimmäiset kuusi kausihuonetta rakennettiin viime kesänä. "Tässä ei olla niin säiden armoilla kuin avomaalla."

Avomaalla mansikkaa on lisäksi 12 hehtaaria.

Lue myös

Makealla marjalla suolainen hinta: kevään ensimmäiset mansikat 140 euroa kilo