305 hehtaarin peltoalaa hoidetaan pääosin perheen voimin. Kuva: Kai Tirkkonen
Pirttimaat lypsävät Suomen kolmanneksi kovinta maitotuotosta – tulos rakentuu tarkalla työllä ja suunnitelmilla
Pauli ja Iivari Pirttimaa ovat nostaneet maidontuotannon huippulukemiin tinkimättömällä työllä, harkituilla investoinneilla ja keskittymällä karjan hyvinvointiin.TilaajalleTornio
Pauli ja Iivari Pirttimaa ottivat kotitilan vastuulleen vuonna 2020 ja ovat nostaneet maitotuotannon huipputasolle määrätietoisilla investoinneilla ja karjan hyvinvoinnin varmistamisella. Kuva: Kai Tirkkonen"Kun puitteet pellolta navettaan ovat kunnossa, sijoitetut eurot näkyvät tuotoksessa. Pihattoon siirtyminen nosti maidontuotannon täysin uudelle tasolle. Tuotos lähti jo muutaman kuukauden kuluttua nousuun ja kasvuvauhti on edelleen hyvä."
Näin muotoilevat torniolaiset yrittäjäveljekset, Pauli, 27, ja Iivari Pirttimaa, 26. Veljekset ottivat kotitilan nimiinsä vuonna 2020. Uusi, 204 lehmäpaikan pihatto otettiin käyttöön lokakuussa 2022.
Ayrshirevoittoisen karjan EKM-tuotos on tällä hetkellä 14 600 kiloa. Sillä tila on sijoittunut esimerkiksi Pro Agrian tuotosseurannassa Suomen kolmanneksi kovatuottoisimmaksi maitotilaksi.
Tilalta löytyy viisi satatonnaria, ja karjassa on tällä hetkellä myös yksi yli 130 000 maitokilon lypsäjä.
Karjavastaavana toimiva Iivari Pirttimaa muistuttaa, että kovan tuotoksen salaisuus piilee kokonaisuudessa.
"Onnistumisen avainnippu pitää sisällään hyvät olosuhteet, onnistuneen ruokinnan sekä karjan yleisen hyvinvoinnin. Matkassa tarvitaan paljon myös hyvää onnea".
Alkuunsa tilan 50 lehmää lypsettiin parsinavetassa.
"Lähtökohdat olivat suotuisat. Eläinaines oli hyvä ja peltopuolikin mukavassa kasvuvauhdissa. Kotiväen antama taustatuki turvasi tulevaisuuden näkymät", veljekset kiittelevät.
"Viimeisen kolmen vuoden aikana olemme rakentaneet uutta, uudistaneet entistä ja kätelleet lukuisia kone- ja maakauppoja. Peltoa on investoitu tasaiseen tahtiin. Periaatteena on, että aina ostetaan, jos hinta on kohtuullinen", Pauli Pirttimaa sanoo.
Tällä hetkellä tilan peltoala on kokonaisuudessaan 305 hehtaaria, joista oman osuus on 210 hehtaaria.
"Kaikki lohkot alkavat olla iskukunnossa. Kasvukuntoon saattaminen on vaatinut kuitenkin valtavan määrän työtä, sillä osa ostopelloista oli ollut 20 vuoden ajan joutokäynnillä ja ilman minkäänlaista lannoitusta."
”Vaikka toimintoihin haetaan tehokkuutta, keskiössä on karjan hyvinvointi.”
Laadun suhteen tilalla ollaan tinkimättömiä.
"Vaikka toimintoihin haetaan tehokkuutta, keskiössä on karjan hyvinvointi. Olosuhteita ja karjan terveyttä seurataan tarkalla silmällä. Ongelmiin puututaan heti ja korjausliikkeet tehdään viipymättä”, Iivari Pirttimaa sanoo.
Veljekset ovat kehittäneet tilasta oman näköisensä.
"Emme harrasta kikkailuja emmekä kokeiluja. Menemme eteenpäin omilla vahvuuksillamme. Tärkeintä on, että lopputulos lypsättää.”
204 lehmäpaikan pihatto nosti maitotuotannon uudelle tasolle muutamassa kuukaudessa – tilan EKM-tuotos on nyt 14 600 kiloa. Kuva: Kai TirkkonenPihattoprojekti oli vain yksi lenkki tilan investointiketjussa. Vuosi 2023 nousi tilalla investointien suhteen kärkeen. Tuolloin hankittiin muun muassa aurinkopaneelit, ostettiin uusi traktori sekä tehtiin vanhaan parsinavettaan mittava remontti.
"Virta kassassa oli verrattavissa koskenlaskuun, mutta enemmänkin olisi voinut mennä. Huomattavin säästö syntyi navetan muutostöiden rakennuskustannuksissa, sillä kaikki työt tehtiin itse”, kertoo Iivari Pirttimaa.
Hankinnat saivat jatkoa seuraavana vuonna, jolloin traktoririvistö sai jälleen uuden jäsenen, tilalle hankittiin kolmas robotti ja pihattoa laajennettiin 48 parsipaikan verran.
"Investointeja ei tehdä hetken mielijohteesta eikä tavan vuoksi. Jokainen hankinta täytyy olla perusteltu ja tukea tavalla tai toisella tilan toimintaa."
Vuonna 2023 tilalla investoitiin merkittävästi energiaratkaisuihin ja automatisointiin, jotta työ tehostuu ja kustannukset pysyvät hallinnassa. Kuva: Kai TirkkonenKonehankintojen taustalta löytyvät hyvät perustelut.
"Peilaamme asioita pitkälle tulevaisuuteen ja luonnollisesti lompakon kautta. Tämän kokoluokan tilalla urakoitsijoiden käyttö tulee maksamaan paljon”, tilan konepuolesta vastaava Pauli Pirttimaa kertoo.
Investointi esimerkiksi omaan rehukalustoon on pitkässä juoksussa edullisin ratkaisu. Peltotyöt tehdään oman perheen voimin, pikkuveli Veeti on palkattu tilalle vakituiseksi työntekijäksi.
Kalustoon investoidaan kuitenkin vasta, kun ”pörssissä on pitoa”, Pauli Pirttimaa kuvailee.
”Velkaraha on kallista, joten sen kanssa ei kannata alkaa kaveeraamaan. Kilpailuttaminen kannattaa, ja erityisesti konehankintojen osalta luotamme omaan arviointikykyymme. Ehkäpä juuri tämän vuoksi meillä on viisi erimerkkistä traktoriakin.”
Tilalta löytyy viisi erimerkkistä traktoria. Kuva: Kai TirkkonenToimintoja tukevat investoinnit saavat jatkoa. Tavoitteena on saada koko karja samaan pihapiiriin, joten suunnitelmissa on erillinen hiehopihatto.
”Ensin rakennamme kuitenkin lämpimän konehallin. Säästöä se on sekin, kun koneet voi huoltaa ja säilyttää lämpimissä tiloissa", Pauli Pirttimaa kertoo.
Säästöistä puhuttaessa, Pirttimaan veljekset nostavat esiin oman työn osuuden.
"Osaamisalue on laaja ja sitä mitä ei osata, niin opetellaan.”
Pirttimaan veljekset sanovat järkevästi tehtyjen investointien antavan tukevan selkänojan maidontuotannolle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
