Matala ja rehevä Ullavanjärvi on monipuolinen lintujen pesimäalue. Kuva: Hanna Perkkiö
”Raatoja oli joka paikassa” – lokit lähtivät jo, mutta kevättä odotetaan pelonsekaisin tuntein Ullavanjärven ympäristössä
Ullavanjärven ympäristössä todistettiin kesällä lokkien joukkokuolemaa. Alueen maatiloilla lintutilanne on kuitenkin aiheuttanut huolta jo pidempään.TilaajalleKokkola
Lokkien lähdettyä sateet ovat siistineet paikkoja. Petri Klemolaa huolestuttaa, millainen tilanne on edessä ensi keväänä. Kuva: Hanna PerkkiöKokkolaan kuuluvan Ullavanjärven ympäristö on vahva karjatalouden keskittymä. Muutamien kilometrien säteellä tiloilta löytyy kaikkiaan 15 lypsyrobottia, ja pellot levittäytyvät laajalle matalan järven ympäristöön.
Heinäkuun puolivälissä Ullava nousi maanlaajuisesti otsikoihin, kun järvellä todettiin satojen lokkien joukkokuolema. Samoihin aikoihin naapuripitäjässä Kaustisella todettiin lintuinfluenssaa turkistarhan siniketuissa. Myös lokkikuolemien syyksi varmistui lintuinfluenssa.
”Raatoja oli joka paikassa, ja meidänkin pihalla kissat kuljettivat niitä pitkin poikin. Siinä sai pelätä, että tuovat niitä tupaankin.” Petri Klemola
Rahkosen kylässä sijaitseva Klemolan maatalousyhtymän tila on yksi niistä järven lähistön tiloista, joissa kuolleet lokit aiheuttivat päänvaivaa.
”Raatoja oli joka paikassa, ja meidänkin pihalla kissat kuljettivat niitä pitkin poikin. Siinä sai pelätä, että tuovat niitä tupaankin”, Petri Klemola kertoo.
Tilanne ei tullut aivan puskista, sillä Klemolan havaintojen mukaan viimeisten kymmenen vuoden aikana lintukannat, erityisesti lokit, ovat lisääntyneet huomattavasti. Niistä on myös ajoittain oltu yhteydessä viranomaisiin.
”Aamuisin on saattanut olla tuhannen lintua katoilla ja rehusiilon reunalla, ja niiden lentoon lähtiessä taivas valkoisena. Ei ole kaunis näky, kun linnut tulevat ja repivät rehupaaleja auki”, Klemola kuvailee.
Toimi näin
Jos havaitset luonnonlintujen joukkokuolemia tai -sairastumisia, ota yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin. Virkaeläinlääkäreiden yhteystiedot löytyvät Ruokaviraston sivuilta.
Joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta alueelta.
Yksittäiset kuolleet linnut voi haudata. Tällöin tulee suojautua tartunnalta käyttämällä FFP3-luokan hengityssuojainta ja kertakäyttökäsineitä lintuja käsitellessä. Jälkeenpäin kädet on pestävä ja desinfioitava.
Jos olet koskenut vesilintuihin ilman suojaimia ja oireilet influenssan kaltaisilla oireilla, ota yhteyttä omaan terveyskeskukseesi.
Erityisesti tulee huolehtia, että lapset ja lemmikkieläimet eivät pääse käsiksi kuolleisiin lintuihin.
Luonnonvaraisten lintujen kontaktit siipikarjaa tulee estää. Ulkona pidettävien kanojen aitaukset suositellaan katettavaksi.
Lähde: kokkola.fi, ruokavirasto.fi
Viljelijät ovat yrittäneet varautua haittoihin monin eri keinoin. Klemolan tilalla on asennettu varastosuojiin sähkökäyttöiset ovet, jotta linnut eivät pääse sisään. Pihalle hankittu hintava lintukarkotin toimi jonkin aikaa, kunnes linnut tottuivat siihen. Myös äänikarkottimia on kokeiltu ilman merkittäviä tuloksia.
Lintukriisin keskellä Klemola olisi monen muun viljelijän tavoin toivonut tarkempaa informaatiota viranomaisten suunnalta.
”Kuolleita lintuja kerättiin kuka mitenkin, lyötiin jätesäkkiin ja haudattiin maahan. Käytännön ohjeita ei tullut suoraan meille, eivätkä kaikki välttämättä ole osanneet netistä niitä hakea.”
”Keväällä täällä oli myös hyvin paljon joutsenia, ja niitäkin löytyi kuolleina. Kun niitä oli vain muutamia, hälytyskellot eivät silloin kenelläkään soineet.” Petri Klemola
Pari viikkoa joukkokuoleman jälkeen käynnistyi rehunteko, ja pelkona oli raatojen joutuminen rehun joukkoon. Klemolan mukaan lokit ovat kuitenkin parveilleet lähinnä talouskeskuksissa ja järvellä.
Vaikka lintuinfluenssan ei ole todettu tarttuvan nautoihin tai hevosiin, juuri rehuhygienia on yksi mahdollinen ongelmakohta. Jo aiemminkin huolta on aiheuttanut muun muassa salmonellariski. Lokit eivät ole myöskään ainoa lintulaji, joka parveilee maatilojen liepeillä. Myös naakkaparvet ovat monin paikoin tuttu näy.
”Keväällä täällä oli myös hyvin paljon joutsenia, ja niitäkin löytyi kuolleina. Kun niitä oli vain muutamia, hälytyskellot eivät silloin kenelläkään soineet”, Klemola kertoo.
Kun kesä on kääntymässä syksyksi, tilanne Ullavanjärvellä on jo rauhoittunut. Lokit ovat suunnanneet muuttomatkalle, ja tilojen pihapiirit ovat hiljaisempia kuin pitkään aikaan.
Tulevaisuuden varalle viljelijä toivoo, että tilojen toimintaedellytykset voitaisiin turvata vastaavissa tilanteissa. Nautatiloilla mahdollisuudet tautisuojaukseen ovat lähtökohtaisesti heikommat kuin siipikarjatiloilla. Karjan pitää päästä laiduntamaan, ja rehusiiloja ei voida pitää täysin suojattuna.
Ensi kevättä Klemola toteaa odottavansa hieman pelonsekaisesti. Huolena on, että sama tilanne jatkuu.
”Kyllä sitä tulee pohtineeksi, onko näin suurien lokkimäärien parveilu maatiloilla enää kovin luontaista linnuille ja että voisiko kantaa rajoittaa tilanteen vaatiessa. Myös maatilalla pitäisi olla oikeus pitää oma reviiri suojassa. Tilanne on aiheuttanut riskien lisäksi myös paljon ylimääräistä työtä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
