Eläinlääkäripalveluiden saatavuus heikkenee pohjalaiskunnissa turkistarhojen lintuinfluenssakartoitusten takia

Eläinlääkäripalveluiden saatavuus erityisesti pohjalaiskunnissa vaikeutuu.

Taustalla vaikuttavat turkistiloihin kohdistuvat, lintuinfluenssasta johtuvat näytteenotot sekä muu riskin torjuntaan turkistiloilla liittyvä työ.

Tavoite on, että kaikki 130 minkkitarhaa tutkitaan lokakuun loppuun mennessä.

Lintuinfluenssatartunta on todettu toistaiseksi 26 turkistarhalla. Viimeisin tapaus oli Kaustisella.

Työtä on paljon, tiivistää Ruokaviraston osastonjohtaja Terhi Laaksonen.

”Iso haaste on turkistarhojen keskittyminen pohjalaismaakuntiin. Virkaeläinlääkärien määrä ei ole riittävä kartoitukseen. Meillä on tunnetusti maassa eläinlääkäripula.”

Haussa on nyt myös vapaaehtoisia eläinlääkäreitä.

Tutkimukset aloitetaan juuri minkeistä, koska niiden aiheuttama riski ihmisen terveydelle arvioidaan suurimmaksi. Myöhemmin ovat vuorossa supit ja ketut.

”Resurssit eivät riitä tutkimaan niitä yhtä aikaa.”

Näin isolla kartoituksella on Laaksosen mukaan vaikutuksia muuhun eläinlääkintähuoltoon: Eläinsuojeluvalvonnan tarkastuksia jää tekemättä ja eläinlääkäripalvelujen saatavuus heikkenee erityisesti kiireettömien potilaiden osalta.

”Minkkien aiheuttama uhka ihmisen terveydelle katsotaan kuitenkin niin suureksi, että tämä priorisointi on tehtävä. Olen pahoillani siitä.”

Tavoite on, että kaikki minkkitarhat olisi lokakuun loppuun mennessä käyty läpi, kertoo Ruokaviraston osastonjohtaja Terhi Laaksonen. Kuva: Tuulikki Viilo

Huomattavan monelta turkistilalta on löytynyt lintuinfluenssaa.

Akuutti epidemia on kuitenkin hallinnassa, sanoo Ruokaviraston ylijohtaja Pia Mäkelä.

”Kaikilla turkistiloilla joilla on todettu tartunta on lähdetty hyvinkin voimakkaisiin toimenpiteisiin tartunnan hävittämiseksi.”

Lopetuksia on määrätty tähän mennessä 14 tarhalle. Yhteensä 135 000 eläintä lopetetaan.

Tartuntatiloilla kaikki minkit on lopetettu. Kettuja ja supikoiria on silti lopetettu lukumäärällisesti enemmän kuin minkkejä.

Tautisuojaukset tarkistetaan erityisesti lintujen osalta.

Aloittamatta on myös lopetettuja eläimiä koskeva korvaushakemuskäsittely. Vielä ei ole arviota turkiseläimen keskimääräisestä käyvästä arvosta.

Myös tarharekisterien tiedot on ajantasaistettava: Rekisterissä on liikaa tarhoja, sillä lopetusilmoituksia ei ole aina tehty, Laaksonen kertoo.

Nykyisellään lintuinfluenssa tartuu ihmisiin heikosti. Ihmisillä ei ole Suomessa todettu H5N1-lintuinfluenssaa.

Vielä ei ole pystytty myöskään osoittamaan, että lintuinfluenssa leviäisi tarhalla eläimestä toiseen.

Riski kausi-influenssakauden alkaessa on, että infektoitunut ihminen pääsisi kontaktiin infektoituneen eläimen, erityisesti minkin kanssa. Silloin virus voi saada mahdollisuuden muuntua vaarallisemmaksi.

Se halutaan estää, sanoo yksikönpäällikkö Anna Katz Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Myös laboratoriopalvelut ovat paineen alla.

Tulossa on todella suuri ponnistus, kertoo tutkimusprofessori Tuija Gadd Ruokaviraston eläinterveystutkimuksen yksiköstä.

Kaikilta tiloilta otetaan 60 verinäytettä, mikä tarkoittaa yhteensä 7800 verinäytettä.

Kun mukaan lisätään vasta-ainetutkimukset, tutkimuksien määrä nousee 15 600:n.

Tartuntatarhoilta otetaan lisäksi seurantanäytteet.

”Osaava henkilöstömme joutuu varmasti venymään tulevan syksyn ja talven aikana.”