Ministeri Sari Essayah tutustui messuilla Avanti-kuormaimeen, jota esitteli myyntimies Jari Rahkonen Kuva: Johannes Tervo
Noidankehä maataloudessa: Investoinnit seisovat, kun rahoitus takkuilee – Essayah peräänkuuluttaa muutosta
Sarka 2026 -messuilla pidetyssä paneelissa väläyteltiin uusia keinoja investointien rahoituspulmiin.TilaajalleSeinäjoki
Jukka Karhumaa (vas.) Siikajoelta haastatteli ministeri Sari Essayahia paneelin jälkeen. Tero Hemmilä ja Mikael Pentikäinen saivat myös vastata kysymyksiin. Kuva: Johannes TervoSarka 2026 -messujen paneelikeskustelu kävi läpi maatalouden ajankohtaista rahoitusongelmaa. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd), MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä ja Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikael Pentikäinen vastasivat aiheeseen alahärmäläislähtöinen MTV3:n uutisankkuri Jonna Kumpulan johdolla.
Rahoituksen tarjonta tiloille on jopa 75-prosenttisesti kahden markkinajohtajan käsissä, mikä tekee vahvasti keskittyneen pankkisektorin roolista kasvun tukemisessa ja investoinneissa erityisen keskeisen.
”Kun pankkeja ovat aikanaan olleet kriisissä, valtio ja veronmaksajat ovat rientäneet apuun pelastamaan pankkeja”, Essayah muistutti.
Essayah näkee pankkien roolin yhteiskunnassa juuri rahoitushuollon takaajana. Nyt kannattavatkaan investoinnit eivät Suomessa etene, kun niihin ei saada rahoitusta.
”Tämä tuli ensiksi esiin juuri maataloudessa, jolloin ajattelin ongelman liittyvän erityisesti maatalouteen. Kutsuin koolle pankkien pyöreän pöydän keskustelemaan asiasta, mutta sama ongelma alkoi toistua pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.”
Essayah on lähtenyt hakemaan ratkaisua yhdessä elinkeinoministeri Sakari Puiston (ps.) johdolla. Asia nousee esiin hallituksen puoliväliriihessä perustetun työryhmän avulla.
”Katsomme, mitä ongelmalle voidaan tehdä. Pankit menevät helposti Euroopan keskuspankin (EKP) pankkisäädösten taakse, joissa pankkien mukaan vaaditaan sitä ja vaaditaan tätä.”
Essayah kertoo nähneensä viime aikoina pientä kehitystä parempaan pankkien luototuspolitiikassa.
”Sielläkin nähdään, että muutos on saatava aikaan. Ministeri Puiston kanssa olemme selvittämässä näitä EU-asetusten vaatimuksiksi mainittuja perusteluja.”
Yksi jarrumies Suomen kehityksessä on Essayahin mukaan juuri rahoitus. Hän viittaa omakotilainojen nihkeään myöntämisiin, kun niiden vakuusarvot vaihtelevat merkittävästi alueittain.
”Kierre on saatava poikki. Finnveralta on nyt poistettu rajoite maatalouden isojen investointien ja sukupolvenvaihdosten rahoittamiseen (mt.fi 27.1.), mikä on tärkeä uudistus tilojen kannalta.”
Essayah kuvailee nykyistä taloustilannetta käsittämättömäksi noidankehäksi, joka ei muodostu pelkästään kuluttajista, jotka eivät halua kuluttaa.
”Siihen kuuluvat myös kannattavien investointien kireä luototus ja vaikkapa suuret vaihtelut peltojen vakuusarvoissa.”
”Kyllä pankkien pitää uskaltaa ottaa riskiä ja palvella asiakkaita.”
Mikael Pentikäinen penää riskinottoa pankilta, jos se tekee 2,5 miljardia euroa voittoa, maksaa 400 miljoonaa euroa veroa käytännössä ilman luottotappioita.
”Silloin tässä ei ole tasapainoa, sillä eihän pankkeja ole perustettu maksamaan vain veroja. Kyllä pankkien pitää uskaltaa ottaa riskiä ja palvella asiakkaita, koska niillä on siihen todella hyvät taloudelliset edellytykset”, Pentikäinen vaati.
Julkista painetta muutokseen on Pentikäisen mukaan pidettävä yllä, vaikka hänen tapaamansa pankkiväki Nordeassa ja OP:ssa on luvannut kasvattaa rahoitusta nykytasosta.
”Lisäystä on luvattu, mutta keskustelun pitää muuttua teoiksi. Tämä on riskinottohaluun liittyvä kysymys”, Pentikäinen sanoo.
”Kyse on investoinneista Suomen ruokaturvaan.”
Tero Hemmilä pitää alkutuotannon sujuvaa rahoitusta tärkeän. Siihen voisi saada apua kilpailun lisäämisestä rahoittajien kesken.
”Alkutuotannon kannattavuus silti viime kädessä tärkein asia. Usein heitetään, etteikö maatalous voi itse tehdä mitään. On tärkeätä ymmärtää se, että EU-aikana tilaluku Suomessa on puolittunut, mutta ruokaa silti tuotetaan yhtä paljon kuin aiemmin.”
Hemmilän mukaan nopealla matematiikalla voi nähdä, että ruoka tuotetaan selvästi aiempaa tehokkaammin.
”Siitä huolimatta tehostamisesta ei vain jää mitään tilalle. Lisäarvo siirtyy ketjussa eteenpäin. Punnukset ovat epätasapainossa, vaikka meillä on hienoja kauppoja, hyvää teollisuutta ja hienoja maatiloja.”
MTK:n puheenjohtaja Tero Hemmilä muistuttaa, että investoinnit ovat sijoitus Suomen ruokaturvaan. Kuva: Johannes TervoHemmilä vaatii yhteiskunnalta uutta raamitusta ruokaketjuun.
”Painetta pitää keskustelulla pitää yllä, kyse on investoinneista Suomen ruokaturvaan”, Hemmilä sanoo ja viittaa investointitilanteen eroihin tilojen ja kaupan välillä.
”Samalla kun alkutuotantoon kehittyy korjausinvestointivelkaa, ketjun toiseen päähän syntyy koko ajan ylikapasiteettia.”
Essayah viittaa suomalaisen kaupan olevan EU-alueen kannattavin, mutta lihan tuottajahinta on Euroopan toiseksi alhaisimpien joukossa.
”Nyt vasta havahduttu korjaamaan tilannetta. Nykyinen elintarvikemarkkinavaltuutettu voi aiempaa paremmin katsoa ketjun heikoimmassa asemassa olevan tilannetta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
