Vuonna 2016 maanviljelijät järjestivät näyttävän traktorimarssin Helsinkiin. Nykyään koko kansan huomio saadaan maataloudelle oikeastaan vain tällaisilla tempauksilla, Elomaa harmittelee. Kuva: Markku Vuorikari
Maataloudesta puhutaan liian vähän, eikä keskustelulla ole johtajaa, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Ritva Elomaa
Tärkeimpiä asioita suomalaisen maatalouden kannalta ovat alkutuottajan siivun kasvattaminen ja cap-uudistukseen vaikuttaminen, Elomaa sanoo.Tilaajalle
Elomaa uskoo, että jos kuluttajat tietäisivät paremmin suomalaisen ruoan laatueduista, he olisivat valmiita maksamaan siitä tuontiruokaa enemmän. Kuva: Sanne KatainenMaatalouskeskustelua käydään Suomessa liian vähän, toteaa maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtajana syysistuntokauden alussa aloittanut Ritva ”Kike” Elomaa.
Perussuomalaiset vaihtoivat valiokunnan puheenjohtajaa kevätistuntokauden päättyessä, ja Elomaa korvasi Jenna Simulan (ps.) valiokunnan johdossa virallisesti kesäkuun lopussa.
Elomaa kehuu oman valiokuntansa jäseniä ja valiokunnassa jaettuja näkemyksiä, mutta valiokunnan pöydän ulkopuolelta maatalouskeskusteluja ei oikein tahdo löytyä.
”Ongelma on ehkä se, että maanviljelijöiden joukko on lopulta niin vähäinen ja hajallaan, että huomioita ei saada kuin sillä, että tuodaan traktorit tänne torille tai tukitaan Mannerheimintie”, Elomaa pohtii.
”Vaikka elintarvikeketju työllistää yli 300 000 ihmistä, ei sitä kokonaisuutta hahmoteta tällä tavalla.”
Kysyttäessä, kuka Suomessa johtaa maatalouskeskustelua Elomaa ei pohtimallakaan keksi vastausta.
”Kaikki vähän rämpii tahollaan. Ei oikein ole sellaista johtajaa.”
Kritiikkiä hän antaa myös talonpoikaisjärjestölle.
”Kyllä minä olisin MTK:ltakin näiden viime vuosien mittaan toivonut ryhdistäytymistä ja aktiivisempaa otetta keskusteluun”, Elomaa sanoo.
Selkeää maatalousideologia hän ei osaa nimetä omasta puolueestaankaan. Itsekään hän ei hattua ota, vaikka onkin maa- ja metsätalousvaliokunnan puheenjohtaja.
Ääneen pohtiessaan hän mainitsee myös MTK:n puheenjohtajaksikin pyrkivän kansanedustaja-maanviljelijä Antti Kankaan.
”Olen ollut huolissani meidän puolueen puolesta, mutta nyt kiinnostus maatalouteen on nousemassa ja olen iloinen että se on ymmärretty vihdoin ja viimein”, Elomaa sanoo.
”SMP:n perintönä tällainen painotus tietenkin on ollut, ja se on ollut agendalla. On tehty maaseutupoliittisia ohjelmia ja näin poispäin, mutta se ei ole oikein noussut siitä.”
”Kaikki vähän rämpii tahollaan. Ei oikein ole sellaista johtajaa.”
Tarvetta visioille olisi. Maanviljelijöiden heikko taloudellinen tilanne nousi viimeksi näyttävästi esille Someron Teeriharjulla viljanviljelijöiden kriisikokouksessa.
”Tärkeintä tällä hetkellä on puuttua akuuttiin tilanteeseen ja tukea niin, että alkutuottajan siivu jäisi hieman paksummaksi”, Elomaa kuvailee.
Keinoina tähän ovat hallitusohjelmastakin tutut elintarvikemarkkinalain, hankintalain ja kilpailulain uudistaminen.
Lisäksi Elomaan mukaan tukiennakoiden maksatukset tulisi saada aikaistettua.
”Tätä asiaa on painotettu valiokunnassa. Se on meidän yhteinen tahto.”
Hallituksen tähänastinen panostus maatalouteen näkyy Elomaan mukaan siinä, että vaikeista talouspäätöksistä huolimatta maataloudesta ei ole leikattu. Kuva: Sanne KatainenSamaan aikaan käynnissä ovat tulevan cap-ohjelman neuvottelut. Ne ovat pahasti kesken, eikä lopputulosta vielä tiedä kukaan.
Elomaan mukaan kuitenkin näyttää siltä, että komission suunnitelma rahoituksen keskittämisestä yhteen isoon, kansallisesti jaettavaan kirjekuoreen toteutuu.
Yhden kirjekuoren malli niputtaisi myös erilaiset aluekehitystuet samaan kasaan suorien maataloustukien kanssa.
Se siirtäisi kinastelun rahojen kohdentamisesta kotimaahan. Se, onko se Suomen maatalouden kannalta hyvä vai huono asia riippuu siitä, mikä jaettavan potin loppusumma on.
”Totta kai se riippuu aika paljon myös siitä, mitkä puolueet hallituksessa ovat”, Elomaa sanoo.
”Jos tila tuottaa oikeasti ruokaa, ei sitä saa tyrehdyttää.”
Komission luonnoksissa Suomeen olisi tulossa lisäksi Itä-Suomelle kohdennettua erityisrahoitusta. Maatalous- ja maaseuturahoituksen riittävyyteen vaikuttaa myös se, mitä tuolla rahalla voidaan tehdä.
”Itä- ja Pohjois-Suomen turvaaminen on tärkeää, mutta AB-alue ei saa jäädä siinä maksumieheksi”, Elomaa sanoo.
Komission esityksessä mukana on myös leikkuri, joka höyläisi hehtaaritukia ja asettaisi katon 100 000 euron tukiin.
Elomaan mukaan leikkurin toteutuessa kansallisesti tulee löytää keinoa tukia voimakkaasti investoineita tiloja.
”Täytyy löytyä keinot, että jos tila tuottaa oikeasti ruokaa, ei sitä saa tyrehdyttää.”
Loppuhallituskaudella maa- ja metsätalousavaliokunnalle tärkeitä hankkeita ovat esimerkiksi cap-uudistukseen vaikuttaminen ja elintarvikemarkkinalain uudistus. Kuva: Sanne KatainenElintarvikemarkkinalain uudistus on nyt saatu lausunnoille, mutta Elomaan mukaan se vaatii vielä tarkkaa seuraamista, jotta lopputuloksesta tulee varmasti toivotunlainen.
”Sitä täytyy vahtia ihan kunnolla, että siitä ei tule susi”, Elomaa sanoo.
Luonnoksen kirjauksiin hän sanoo olevansa tyytyväinen, mutta lausuntokierros voi tuoda siihen vielä muutoksia.
”Katsotaan nyt, mitä sieltä tulee. Meidän täytyy varmaan vielä neuvotella myös hallituksessa näistä asioista”, Elomaa sanoo.
Ketjun sisällä olisi hänen mukaansa aika tajuta, että reilumpi jako olisi kaikkien etu. Kotimaista ruokaa ei lopulta enää tarjota myyntiin, jos se ei kannata.
”En ole kuulemisten perusteella ihan varma kuinka tosissaan kauppaketjujen edustajat näkevät tämän tilanteen”, Elomaa pohtii.
”Totta kai me halutaan, että kaupallakin menee hyvin myös, mutta eihän tämmöisessä tule yhtään mitään, että saadaan tehdä joku oma brändi, ja sitten voidaan painostaa tavarantoimittaja toimittamaan sitä, jotta saa oman tuotteensa hyllyyn.”
- Osaston luetuimmat
