Näin MTK:n puheenjohtajaehdokkaat ratkaisevat maatalouden kriisiä
MT kysyi Someron maanantaisen kriisikokouksen alla MTK:n puheenjohtajaehdokkailta, miten he ratkaisisivat kasvintuotannon kriisin.Tilaajalle
MTK:n puheenjohtajaehdokkaat Tero Hemmilä, Juha Junnila, Antti Kangas, Kati Partanen, Ilkka Pohjamo ja Eerikki Viljanen. Kuva: Viestimedian arkistoEhdokkailta kysyttiin sähköpostitse, millä keinoilla he MTK:n puheenjohtajana parantaisivat kasvinviljelijöiden markkina-asemaa.
Vastauksissa toistuvat viennin kehittäminen, tuottajaorganisaatioiden rakentaminen, viljelyn monipuolistaminen sekä sopimuspohjaisuuden kehittäminen.
Antti Kangas toteaa muun muassa, että viljelijöiden on pakko liittyä yhteen myynnin organisoimiseksi. Viennistä hän mainitsee, että tarvitsemme ehdottomasti kunnollisen, kokoluokaltaan riittävän suuren viljalogistiikan johonkin satamaan Turun ja Vaasan väliin.
”Sillä saadaan viennin kustannus hallintaan.”
Markkina-aseman parantamisesta Kangas sanoo, että maataloustukien tasapuolisuus on taattava kaikille tuotantosuunnille ja tukialueille.
”Muutoin luotan markkinatalouteen, kunhan se saadaan toimimaan oikein.”
Tero Hemmilä korostaa, että toimialan toimijoiden kesken on muodostettava yhteinen näkemys tilanteesta.
”Suomessa toteutuvaan hintatasoon voidaan vaikuttaa jossain määrin kysyntään ja tarjontaan vaikuttavin toimenpitein. Maailmanmarkkina määrittää kuitenkin perustason. MTK:n johdolla on rakennettava kannattavuutta tukeva tuotantopanosmarkkinaa, tilojen toimintaa ja myyntikanavia sekä tukipolitiikkaa koskeva konkreettinen ohjelma.”
Akuutin tilanteen ratkaisuna Hemmilä selvittäisi valtion tuen mahdollisuutta maksuvalmiushaasteissa oleville tiloille.
Hemmilän mielestä Suomen markkinan yksi haaste on, että siinä ei ole riittävän vahvaa toimijaa, jolla olisi selvä intressi tasapainottaa markkinatilannetta kysyntävetoisempaan suuntaan.
”Maatilatasolla on aiempaa selkeämmin tiedostettava tämä asia.”
Hän nostaa keinoksi myös heikoimpien peltojen metsitystuen.
”Samalla parannetaan viljan markkinatasapainoa ja lisätään elinkeinon hiilinieluja.”
Juha Junnila kohdentaisi tukia paremmin aktiiviseen ruoan tuotantoon. Tukijärjestelmää tulisi lisäksi ohjata suuntaan, jossa tuet eivät nosta pellon vuokra- tai ostohintaa kohtuuttomasti suhteessa ruoantuotannon tuottoon.
”Markkinatuoton osalta mahdollisuus poiketa oleellisesti kansainvälisen tason hinnoista on pieni. Viennin ja tuonnin rahtikulu korostaa kotimaisen tuotannon kysynnän ja tarjonnan tasapainon merkitystä.”
Junnilan mukaan MTK:n tulisi osaltaan varmistaa, että kotimaiset säännöt eivät aiheuta muita EU-maita korkeampia tuotantokustannuksia.
”Esimerkiksi monissa EU-maissa viljalle hyväksytään kotimaista korkeampi kauppakosteus. Tällä on merkitystä kustannuksiin, kun jokainen myytävä kilo on kuivattava. Myös kilpailukykyisessä kasvinsuojeluaineiden valikoimassa Suomi häviää tällä hetkellä monille EU-maille.”
Junnila myös asettaisi julkisen puolen hankintojen kriteeriksi sen, että tuotteet täyttävät kotimaisen tuotannon vaatimukset.
Ilkka Pohjamo vastaa, että MTK:n puheenjohtajalla ei ole nappia, jolla säätää kysyntää ja tarjontaa, mutta kriisin juurisyitä pitää hoitaa kuntoon, myös yksikkökustannusten alentamisen osalta.
Markkina-asemaa Pohjamo kohentaisi muun muassa sopimuskulttuurin edistämisellä ja minimoimalla välikäsiä.
”Sopimuksettoman viljan viljelyssä on aina riskiä, molempiin suuntiin. Tässä tuottajaorganisaatiot voisivat ottaa enemmän roolia tulevaisuudessa.”
Pohjamo kannattaa tukien kohdistamista aktiiviseen ruoantuotantoon.
”Mutta harkiten, sillä vilja-alaa ei tule kasvattaa väkipakolla.”
Kati Partanen sanoo, että kriisitilanteeseen ajautuneille tiloille on löydyttävä rahoitusta, mutta asioita on korjattava myös pidemmällä aikavälillä.
”Tuotantopanosten hinnat ovat kasvaneet, muun muassa lannoitteet ovat Suomessa EU:n kalleimpia. Samaan aikaan viljan hinta muodostuu EU:n hintatason mukaan, ja kansallinen ylituotanto heikentää hintaa entisestään.”
Partanen korostaa viljataseen hallinnan tärkeyttä.
”Kasvinviljelijöiden on osattava toimia markkinatilanteen mukaan. MTK:n on kehitettävä tähän markkinaseurannan apuvälineitä, puumarkkinaseurannan tapaan.”
Partanen mainitsee myös, että kotimaisesta viljan kysynnästä on huolehdittava.
”Sekä rehuviljaa käyttävän kotieläintuotannon että viljaa käyttävän elintarviketeollisuuden tuotekehityksestä.”
Eerikki Viljanen varmistaisi, että koko sektorilla on yhtenevä tilannekuva.
”Jos tilannetta ei tunnusteta, silloin asioissa edetään MTK:n jäsenten muodostaman näkemyksen pohjalta. Tällöin yhteinen rintama muodostuu meistä, jotka sitoudumme kotimaisen kasvintuotannon kannattavuuden parantamiseen ja toiselle puolelle jäävät ovat lähinnä toimenpiteidemme kohteita.”
Viljanen pyrkisi vaikuttamaan tuotantopanosten hintoihin esimerkiksi uusimalla kadmium-sääntelyä.
”Viljelijäkentän aktiivinen vuoropuhelu ja sitä kautta vahvistuva yhtenäisyys ovat edellytyksiä vahvalle markkinavaikuttamisellemme ja etenkin markkinoiden ohjaamiselle.”
Markkinaan voidaan vaikuttaa tilatason viljelysuunnittelulla ja päätöksillä, Viljanen toteaa.
- Osaston luetuimmat
