MTK ihmettelee salamyhkäisyyttä: Miksi hallitus päätti Itä-Suomen raiviopelloista tuottajajärjestöä kuulematta?
MTK pitää välttämättömänä, että viljanostajat osallistuvat ensi viikolla kasvinviljelijöiden kriisikokoukseen.Tilaajalle
Kannattavuusongelmien kanssa kamppailevien viljatilojen on löydettävä vaihtoehtoja tulevaisuutensa turvaamiseksi. Kuva: Petteri KivimäkiMTK paheksuu tapaa, jolla hallitus tiedotti kohdentavansa raiviopelloille annettavaa korvauskelpoisuutta Itä-Suomeen.
”Asiasta ei etukäteen keskusteltu tai neuvoteltu MTK:n kanssa eikä sitä mitenkään valmisteltu yhdessä”, kertoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.
Tuottajajärjestö ei vaadi hallitusta muuttamaan päätöstään, koska Itä-Suomen vaikea tilanne on laajasti tunnistettu, Åberg jatkaa.
Hallituksen tapa toimia on aiheuttanut kuitenkin turhaa epätietoisuutta ja salamyhkäisyyden tunnelmaa viljelijöiden keskuuteen. Moni miettii, mistä aloite tai ajatus hallituksen päätökselle tuli, Åberg sanoo.
Åberg muistuttaa, että MTK on laatinut oman ohjelman Itä-Suomea koskien. Siinä ehdotetaan alueen maatalouden tilanteen helpottamiseksi muuta maata korkeampia rakenne- ja investointitukia.
”Tähän ehdotukseen hallitus ei ole reagoinut mitenkään.”
Pohjois-Savon Lapinlahdelta kotoisin oleva maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) ei näe maakuntien erilaista kohtelua epäreiluna tai siltarumpupolitiikkana (MT 10.10.).
Hän vetoaa hallituksen itäisen Suomen elinvoimaohjelmaan ja toteaa, että kyseessä on itäisen Suomen tilanteeseen suunnattu toimenpide.
”Nuoret ja itäinen Suomi ovat kriittisiä panostuksia maatalouden jatkuvuuteen ja huoltovarmuuteen sekä turvallisuuteen.”
Somerolla järjestetään 27. päivä lokakuuta kasvinviljelijöiden kriisikokous, jonne on kutsuttu poliitikkoja sekä MTK:n, viljakaupan, koneliikkeiden ja pankkien edustajia.
Åbergin mukaan MTK ei koe, että kokous olisi arvostelua tuottajajärjestöä kohtaan, koska ongelmat ovat yhteisiä: vuosikausia jatkuneet kannattavuusongelmat sekä markkinoiden toimimattomuus.
Tavoite on järjestöllä ja viljelijöillä sama: saada ongelmat ratkaistua, turvata viljelijöiden tulevaisuus ja samalla maamme huoltovarmuus.
Åberg toivoo, että Someron kokouksessa löytyy yhteisiä näkemyksiä ongelmien ratkaisuista ja askelmerkit, miten edetään.
”Haluamme kuulla, mitä viljelijöillä ja muilla paikalle tulevilla on sanottavaa.”
Åberg kertoo kuulleensa, että viljanostajien edustajia ei Somerolle juuri olisi tulossa.
”Harmillista, jos viljaketjun yhden kriittisimmistä osista edustajilla ei ole halua olla mukana. Viljamarkkinoiden toimivuus on kuitenkin yksi keskeisimmistä tekijöistä kannattavuuden parantamiseksi.”
”Harmillista, jos viljaketjun yhden kriittisimmistä osista edustajilla ei ole halua olla mukana.”
Valtaosa viljatiloista tekee tänä vuonna tappiota. Myös Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennusteet näyttävät viljatilojen kannattavuuskertoimen jäävän tänä vuonna kolmatta vuotta peräkkäin negatiiviseksi.
Kasvin- ja erityisesti viljatilojen vaikea tilanteen helpottamiseksi ei ole olemassa yksittäistä hopealuotia, Åberg sanoo.
Markkinatasapainon luomisessa ja neuvotteluaseman vahvistamisessa viljelijöilläkin on vielä paljon tehtävää. Tuottajaorganisaatiot ovat yksi keino, Åberg muistuttaa.
Lisäksi on tilakohtaisesti mietittävä pellonkäyttöä: mitä kasveja kannattaa viljellä ja mitä ei.
- Osaston luetuimmat
