”Haluan saada mahdollisimman suuren katteen pellolta minimikustannuksin”, tiivistää kasvinviljelytilaa pitävä Elina Valkeinen Kouvolasta. Puolen hehtaarin monimuotoisuuspellolla kasvaa auringonkukkia. Kuva: Tero PajukallioKouvola”Olen kyntänyt elämäni aikana kolme kertaa” – uudistava viljely tuo varmuutta Tomppilan tilan savimaille
Viljan matalat markkinahinnat haastavat, mutta Elina Valkeinen ei luovu perusajatuksestaan: Tomppilan tilan pellolla viljellään ruokaa ja siitä on saatava riittävä kate. Hän hakee satovarmuutta ja kustannustehokkuutta uudistavan viljelyn keinoin.TilaajalleUudistava viljely on käytännön valintoja, joilla parannetaan maan kasvukuntoa. Näitä valintoja tehdään Kouvolan Elimäellä Tomppilan tilalla. Pellot ovat tehokkaassa käytössä eikä esimerkiksi suojavyöhykkeitä ole ollenkaan, mutta savisten peltojen kasvukuntoa vaalitaan.
Kultivaattori syrjäytti kyntämisen lähes kokonaan jo 1980-luvulla, ja viljelykierto yhdistää viljat herneeseen, öljykasveihin ja monimuotoisuuspeltoon.
”Olen kyntänyt elämäni aikana kolme kertaa”, tilaa kymmenen vuotta johtanut Elina Valkeinen kertoo. Hänen aikanaan tilakoko on kasvanut alle sadasta hehtaarista nykyiseen 160 hehtaariin.
Maan kasvukuntoa edistetään myös esimerkiksi jättämällä oljet peltoon ja käyttämällä kevyitä koneita.
Peltotyöt ajoitetaan siten, että maan tiivistymisriski on mahdollisimman pieni. Tilan päätraktorissa on automaattiohjaus ja päisteautomatiikka.
Tomppilan tila
Sijaitsee Raussilan kylässä Kouvolan Elimäellä.
Yrittäjäpariskunta Elina ja Jonas Valkeinen.
Viljelyala 160 hehtaaria.
Pääkasveina mallasohra, kevät- ja syysvehnä, kaura, herne ja syysrypsi.
Käytössä uudistavan viljelyn periaatteet, mahdollisuus kastella noin 70 hehtaaria, säätösalaojat jokeen viettävillä pelloilla.
Sato menee pääasiassa Viking Maltille, Helsingin Myllylle (Myllärin 2.0 -vehnä) ja Fazerille, sekä Bernerin kautta vientiin.
Valkeisen toinen työ Pro Agrialla kasvintuotannon asiantuntijana tukee omaa tilanpitoa. Hän tuntee hyvin eri kasvien kannattavuuslaskelmat ja oman tilansa kustannusrakenteen.
Viljan markkinahinnat ovat tällä hetkellä matalalla. Vielä viime talvena tonnihinnat olivat noin 230 euroa, mutta nyt taso on laskenut 160–180 euroon.
Valkeisen laskelmien mukaan suomalaisella neljän tonnin keskisadolla ja 250 euron hinnalla katettaisiin myös kiinteät kustannukset – mutta nykyhinnoilla se edellyttäisi 6 500 kilon hehtaarisatoa.
”Itse jaan yleensä markkinariskejä kiinnittämällä kolmasosan sadosta jo edellisenä talvena ja toisen kolmasosan keväällä. Tosin muutama vuotena kaikki on kiinnitetty etukäteen.”
Elina Valkeinen tuo aktiivisesti esille viljelijän arkea sekä omilla että yhteistyökumppaneiden somekanavilla. Hän on tehnyt esimerkiksi BSAG:lle Instagramiin My Day -videoita tilan puinneista, kylvöistä ja maanparannustoimenpiteistä ja esiintynyt BASF:in Follow a Farmer -kanavalla Youtubessa. Kuva: Tero PajukallioTavoitteena on mahdollisimman hyvä sato silloin, kun siihen on olemassa edellytykset. Tomppilan savimaat kärsivät helposti kuivuudesta, ja tilalle hankittiin jo 1990-luvulla kastelujärjestelmä. Jokiveden avulla saadaan kasteltua noin 70 hehtaaria.
Vuosi 2024 oli katastrofaalisen kuiva.
”Kasteltujen ja ei-kasteltujen lohkojen välillä oli silmin havaittava ero. Satotaso syysviljoilla oli noin kaksi tonnia suurempi kastelluilla lohkoilla verrattuna muihin, ja kevätviljoilla ero oli vielä suurempi”, Valkeinen kertoo.
Kuivina vuosina kastelu on ollut kannattavaa, vaikka traktorin pyörittämä sadetustykki kuluttaa noin 12 litraa polttoainetta tunnissa. Yhdellä vedolla saadaan kasteltua noin kolme hehtaaria 12 tunnissa.
”Jaan yleensä markkinariskejä kiinnittämällä kolmasosan sadosta jo edellisenä talvena ja toisen kolmasosan keväällä.”
Tänä vuonna kastelua ei ole tarvittu. Jokeen rajoittuvilla lohkoilla vesitilannetta parantaa myös säätösalaojat.
”Suljemme salaojituksen heti kun maa on sula, vaikka ohjeissa neuvotaan sulkemaan vasta toukotöiden alkaessa.”
Tämä kasvukausi meni mukavasti, vaikka mukana oli tekijä X, eli perheeseen toukokuun lopulla syntynyt toinen lapsi.
Toukotyöt aloitettiin jo huhtikuun puolivälissä.
”Kun on kuivat maat, on pakko iskeä, kun siihen on otollinen hetki. Siinä vaiheessa, kun en enää päässyt itse pellolle tekemään havaintoja, puolisoni Jonas toi minulle pellolta kuvia, ja tein niiden pohjalta päätöksiä viljelytoimenpiteistä.”
Vuonna 2019 valmistunut tilava ja valoisa konehalli seisoo vanhan sikalan perustusten päällä. Kuva: Tero PajukallioVuonna 2023 Koffin jouluolut valmistettiin Tomppilan tilan mallasohrasta.
”Siinä yhteydessä BSAG (Baltic Sea Action Group) kävi auditoimassa mallasohralohkomme, ja kertoi miten tuotantoa voi muokata Itämeri-ystävällisemmäksi monipuolisen viljelykierron, kasvipeitteisyyden ja kerääjäkasvien avulla.”
Valkeinen osallistui työpajaan, jossa hän esitti mielipiteensä ja muutosehdotuksensa Ilmatieteen laitoksen ja BSAG:n kehittämästä Uudistaja-työkalusta.
Kyseessä on 22. päivä syyskuuta julkaistu maksuton kehitystyökalu, jonka avulla viljelijä voi syventää omaa osaamistaan maan kasvukunnon parantamisesta.
”Nykyään monella taholla on erilaisia viljelijälle suunnattuja hyödyllisiä työkaluja, vaikkapa hiilijalanjäljen laskemiseen. Työkalujen täytyy olla käyttäjäystävällisiä – viljelijän pitää pystyä käyttämään niitä helpommin kuin kynää ja ruutupaperia”, hän painottaa.
Kaksi noin 200 kuution siiloa on tilan uusin investointi, joka toteutettiin viime vuonna. Siilojen kartiopohjien kulmaa jouduttiin muuttamaan, mutta alkuvaikeuksien jälkeen siilot tarjoavat nyt mahdollisuuden ajoittaa viljan myynti parhaimpaan ajankohtaan. Kuva: Tero PajukallioValkeinen on mukana myös Helsingin Myllyn Myllärin 2.0 Vehnä -hankkeessa.
”On hienoa nähdä, että vehnästä, joka mielletään bulkkituotteeksi, voidaan jalostaa erikoistuote, jossa annetaan arvoa uudistavan viljelyn periaatteille.”
Valkeinen kokee, että vilja-alalla on haasteista huolimatta hyvä pöhinä.
”Suomesta löytyy tekijöitä jotka menevät innolla eteenpäin, vaikka muuttuvassa tukijärjestelmässä ja vaativassa markkinatilanteessa ei olekaan helppo toimia.”
- Osaston luetuimmat
