Syysruis oli vielä hangen alla huhtikuun alussa. Kuva: Johannes Tervo
”Ei ole keneltäkään pois, että mennään ympäristöpuoli edellä” – talous ja satovarmuuden parantaminen ohjaavat viljelijää ympäristötoimiin
Maanviljelijä Veli-Pekka Ailaa ympäristötoimiin on ohjannut niin talous kuin halu parantaa satovarmuutta ja ympäristön tilaa.Tilaajalle
Veli-Pekka Ailan tavoitteena on, että pelloista 100 prosenttia olisi talven ajan kasvipeitteisenä. Tänä talvena tilalla yllettiin jo 99 prosenttiin. Kuva: Johannes TervoMaanviljelijä Veli-Pekka Aila valitsi viime keväänä tukihaussa pitkän listan ympäristötoimia tilallaan toteutettavaksi. Tulevalle kesälle löytyi vielä yksi uusi toimenpide.
Seinäjoella viljelevä Aila valitsi vuosi sitten ekojärjestelmässä toimenpiteiksi talviaikaisen kasvipeitteen, luonnonhoitonurmet ja kolmantena monimuotoisuuskasvit.
Ympäristösitoumuksessa hän valitsi ilmasto- ja ympäristökoulutuksen, täsmäviljelymenetelmät, kerääjäkasvit, maanparannus- ja saneerauskasvit, kiertotalouden edistämisen lannan vastaanotolla sekä säätösalaojitukseen liittyvän valumavesien hallinnan.
Tulevana kesänä edellisten lisäksi hän aikoo vielä valita pölyttäjien ravintokasvit -toimenpiteen.
”Öljykasveja on viljelyssä joka vuosi, niin mietin, miksi en valinnut sitä jo viime vuonna.”
Nyt aikomuksena on ottaa viljelyyn myös härkäpapu, joka on myös pölyttäjien ravintokasvien listalla.
”Vastakkainasettelun luominen maatalouden ja ympäristön välille on turhaa.” Veli-Pekka Aila
Alus- ja kerääjäkasveista Veli-Pekka Ailalle on kertynyt kokemusta, mutta edelleen niissä riittää uuden oppimista.
”Pitää miettiä, mitkä ovat järkevät ja tukiehtojen sallimat kasvit ja milloin on paras kylvöaika.”
Hän on kylvänyt aluskasvit heinäkuussa. Silloin ne lähtevät puinnin jälkeen kasvuun ja sitovat viljelykasvilta jääneet ravinteet peltoon. Keväällä ne muokataan pois.
Riskinä aluskasveissa on, että ne voivat kasvaa viljan yli, jos vilja on jäänyt harvaksi. Silloin puinti on hankalaa ja satokin voi laskea. Jos aluskasvi pääsee muodostamaan siemeniä, voi se aiheuttaa haittaa seuraavina vuosina.
Talviaikaista kasvipeitteisyyttä tilalla on lisätty vuosittain. Tänä talvena se oli jo 99 prosenttia tilan viljelyalasta. ”Tavoitteena on 100 prosenttia.”
Kasvipeitteisyys on syysviljoja ja -öljykasveja, luonnonhoitopeltojen nurmia, kerääjäkasveja sängessä tai pelkkää sänkeä.
Keväällä sängille tehdään tarpeenmukainen matala muokkaus.
Jos pelto kuivuu nopeasti, niin muokataan ainoastaan kylvökoneessa kiinni olevalla lautasmuokkaimella vähän pintamaata, Aila kertoo.
Jos sänki ei tahdo kuivua, niin ajetaan pinta kultivaattorilla tai lautasmuokkaimella kevyesti.
”Muokkaus on minimoitu ja syvämuokkausta vältetään.”
”Muokkauksen vähentämisestä ja syväjuurisista kasveista syntyy hyvien asioiden kierre. Multavuus nousee ja siten sadot nousee. Toimet alkavat palkita viljelijää.”
Ympäristötoimiin on ohjannut niin talous kuin halu parantaa peltojen ja ympäristön tilaa, Aila toteaa.
”Kun muokkaus vähenee, säästyy aikaa ja polttoainetta. Maan rakenne paranee samalla ja multavuuden kasvu parantaa ravinteiden käyttöä. Maa pidättää ravinteita ja kosteutta paremmin.”
”Siitä hyötyy viljelijän talous ja ympäristö. Ei ole keneltäkään pois, että mennään ympäristöpuoli edellä. Vastakkainasettelun luominen maatalouden ja ympäristön välille on turhaa.”
Hetkessä hyödyt eivät kuitenkaan näy, Aila toteaa. Vuoteen 2016 asti tilalla kynnettiin vuosittain. Sen jälkeen on menty uudella tavalla.
”Hiljalleen sadot ja satovarmuus paranevat. Maa kestää nyt kuivuutta ja sateita paremmin. Suunta on parempaan pelloilla ja myös taloudessa.”
”Muokkauksen vähentämisestä ja syväjuurisista kasveista syntyy hyvien asioiden kierre. Multavuus nousee ja siten sadot nousee. Toimet alkavat palkita viljelijää.”
Hän kannustaa hyödyntämään saneerauskasvitoimenpidettä.
”Huonoille maille kannattaa kylvää vuodeksi tai kahdeksi syväjuurisia kasveja. Antaa kasvien tehdä muokkaustyötä, säästyy itseltä aikaa.”
Kastemadot heräilevät jo pelloilla. Kuva: Johannes TervoIlmastonmuutos näkyy jo viljelijän työssä ja haasteet lisääntyvät, Aila arvioi.
”Omaa tekemistä on siksi parannettava. Ei voi tehdä vain samalla tavalla, mitä ennen on tehty. Pitää esimerkiksi vaihtaa lajikkeita ja kasveja.”
”Aikaiset ohrat epäonnistuivat minulla viime alkukesän kuivuudessa, mutta myöhäiset lajikkeet onnistuivat hyvin”, viljelijä toteaa.
Tila tuottaa uudistavan viljelyn menetelmillä ohraa Anoralle. Siitä valmistetaan Climate Action -vodkaa eli kansankielellä ilmastokossua.
Kauraa ja ruista tilalla viljellään Lantmännenille. Ruis viljellään Lantmännenin ilmasto ja luonto -ohjelman mukaisesti.
Öljykasveja tilalla on niin kevät- kuin syysmuotoisia. Uudistava viljely ei vaadi luomustatusta ja tila on tavanomaisessa tuotannossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
