Ympäristökorvaukseen ja ekojärjestelmään voi sitoutua tänä keväänä, jos se jäi viime vuonna tekemättä

Viime vuonna alkanut maatalouspolitiikan ohjelmakausi on vaatinut viljelijöiltä entistä enemmän sitoutumista valinnaisiin ympäristötoimiin, jos tilalla on haluttu säilyttää edellisen ohjelmakauden suuruinen tukisumma.

Suomessa maksettava maataloustukien kokonaissumma säilyi lähes ennallaan verrattuna edelliseen kauteen, mutta osalla maatiloista tuet ovat voineet pienentyä huomattavasti.

Inflaatio on tosin syönyt tukien ostovoimaa kaikilta viljelijöiltä aiempiin vuosiin verrattuna.

Vuoden 2023 ja 2022 tukisummia verratessa täytyy muistaa vuonna 2022 maksetut kriisituet, jotka nostivat silloin esimerkiksi luonnonhaittakorvausta muihin vuosiin verrattuna.

Viljelijä voi vaikuttaa omaan tukisummaan kasvi- ja toimenpidevalinnoillaan.

Jos ei viime vuonna sitoutunut ollenkaan ekojärjestelmään tai ympäristösitoumukseen, voi tänä vuonna halutessaan aloittaa ne.

Jos taas sitoutui niihin jo viime vuonna, voi tänä vuonna vaihtaa halutessaan toimenpiteitä tai valita niitä lisää.

Kuitenkin, jos on valinnut vuonna 2023 esimerkiksi suojavyöhykkeen, turvepeltojen nurmet tai valumavesien hallinnan, niin samalle alalle tulee ilmoittaa sama toimenpide myös vuonna 2024.

Viime vuonna suosituin ympäristökorvauksen lohkokohtainen toimenpide oli kerääjäkasvit. Sen valitsi noin 13 500 tilaa yhteensä 256 000 hehtaarille, Ruokavirastosta kerrotaan.

Kiertotalouden edistämisen ympäristösitoumuksessa valitsi noin 6 100 tilaa ja yhteisala oli 306 000 hehtaaria.

Ekojärjestelmätuen suosituin toimi oli talviaikainen kasvipeite. Sen valitsi yli 40 000 tilaa ja hehtaareita on ilmoitettu yli 1,8 miljoonaa sänkenä tai aitona kasvipeitteenä.

Etenkin kasvipeitteisyyden laajuudesta viljelijät voivat olla ylpeitä, kun koko maassa peltoa on kaikkiaan noin 2,2 miljoonaa hehtaaria ja tiloja noin 42 400.