Maanviljelijä Veli-Pekka Aila tutki syysrapsipeltoaan huhtikuun alussa. Kuva: Johannes Tervo
Viljelijän kannattaa ottaa cap-ohjelmasta kaikki hyöty irti – kysy rohkeasti neuvojalta apua toimenpiteiden valintaan
Useat ekojärjestelmän ja ympäristösitoumuksen toimenpiteet hyödyttävät sekä ruuantuotantoa että viljelijän taloutta.Tilaajalle
Talviaikainen kasvipeitteisyys hyödyttää niin viljelijää kuin ympäristöä. Kuvassa talvehtinutta syysrapsia. Tukiehdoissa kasvipeitteisyydeksi lasketaan myös esimerkiksi pelkkä sänki. Kuva: Johannes TervoMaatila pystyy toteuttamaan useita ympäristötoimia vähentämättä ruuantuotantoa, kertoo uudistavan maatalouden projektijohtaja Eija Hagelberg Baltic Sea Action Groupista.
Esimerkiksi ekojärjestelmän talviaikainen kasvipeitteisyys -toimenpide ja ympäristösitoumuksen kerääjäkasvit eivät vähennä satokasvien alaa ja sopivat niin kasvinviljely- kuin kotieläintilalle.
Lisäksi valtaosassa toimenpiteistä ympäristöhaittojen vähentämisen lisäksi tarkoitus on parantaa maan kasvukuntoa. Eli ne hyödyttävät ruuantuotantoa ja viljelijän taloutta.
”Talviaikaista kasvipeitteisyyttä näkyy nyt paljon. Siitä on suoraa hyötyä viljelijälle, kun pintamaa ja ravinteet pysyvät pellossa. Sateet veisivät helposti maata mukanaan, jos se on paljaana”, Hagelberg toteaa.
Muun muassa alus- ja kerääjäkasvivalinnoissa hän suosittelee kysymään rohkeasti neuvojilta apua, mikä omalla tilalla olisi paras vaihtoehto. Siihen voi käyttää hyödyksi tuettua Neuvo-järjestelmää.
”Kannattaa käyttää neuvojien apua siihen, miten saisi cap-ohjelmasta kaiken hyödyn irti omalla tilalla.”
Joskus on syytä antaa maalle taukoa ja välivuosi ruuantuotannosta.
”Jos viljelykierto on ollut yksipuolisesti viljaa, olisi tärkeää hyödyntää aluskasveja tai jättää lohko välillä viherlannoitusnurmelle. Muutoin maa on kovilla”, Hagelberg sanoo.
Jos pelto on tiivistynyt, jo monipuolisempi viljelykierto voi auttaa ja siten nostaa satoja. Hyvärakenteinen maa pärjää vaikeinakin kesinä, Hagelberg viittaa viime alkukesän kuivuuteen.
Nurmipellotkin voivat tiivistyä. Karjatiloille hän suosittelee monilajisia nurmiseoksia.
”Typensitojakasveja ja syväjuurisia lajeja kannattaa ottaa joukkoon. Vaikutukset näkyvät satotasossa ja lannoitetarpeessa.”
Pahasta tiivistymisestä kärsiville lohkoille suositellaan toimenpiteeksi maanparannus- ja saneerauskasveja. Niille kannustava tuki oli viime vuonna 190 euroa hehtaarilta.
Nurmissa kannattaa hyödyntää typensitojakasveja. Kuva: Johannes TervoLuonnonhoitopeltoja Hagelberg suosittelee joka tilalle.
”Ne ovat tutkitusti parhaimpia monimuotoisuuden tukijoita. Hyötyhyönteiset elävät ja talvehtivat niissä. Eli luonnonhoitopellot hyödyttävät satoa viereisillä pelloilla.”
Usein luonnonhoitopellot sijoittuvat metsän ympäröimille lohkoille. Hagelberg suosittelee niitä peltoaukeiden keskellekin, jolloin ne säteilisivät hyötyä ympärilleen.
Hyönteisten lisäksi myös esimerkiksi peltopyy tykkää luonnonhoitopelloista.
Viljelyn monipuolistaminen hyödyttää viljelijää myös taloudellisesti ja on riskien hallintaa, kun kaikki munat eivät ole samassa korissa.
- Osaston luetuimmat
