”Kyllä Marin, Leppä ja Kurvinen epäonnistuivat surkeasti kuluvan cap-kauden valmistelussa. Sama ei saa toistua”, totesi Sami Yli-Rahnasto. Kuva: Lari Lievonen
Kriisikokous antoi äänen hiljaiselle enemmistölle, ja ääni kohosi heti vaativana
Someron Teeriharjulle saapui liki 800 viljantuottajaa ympäri Suomen.TilaajalleSomero
Somerolla nähtiin, että vaikka tuottajat puurtavat pääosin yksin arjessa, tarvittaessa joukkovoimaakin löytyy. Kuva: Lari Lievonen”Jos muutosta ei ala tapahtua, pitää maa- ja metsätalousministerin erota”, todettiin Someron Teeriharjun viljanviljelijöiden kriisikokouksessa päivän päätteeksi.
Vaatimuksen evästeeksi kokouksen järjestäneet varsinaissuomalaiset kasvintuottajat esittivät yhdeksän toimenpiteen listan, joilla he katsovat viljatilojen tilanteen kohenevan. Lista on luettavissa kokonaisuudessaan MT:n verkossa.
Muitakin ratkaisuehdotuksia nostettiin päivän mittaan esiin, eräänä tärkeimmistä tuottajaorganisaatioiden muodostaminen vilja-alalle.
”Se on laillinen tapa saada joukkovoimaa neuvotteluihin ja vaikuttaa hinnoitteluun”, muistutti maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Pekka Pesonen luvaten viljelijöille perustamisapua Ruokavirastosta.
Pitkän iltapäivän aikana tuli selväksi, että Suomessa toteutettu maatalouspolitiikka on koettu jo pitkään viljanviljelyä ja eteläistä aluetta sortavaksi. MTK:n edunvalvonnan on katsottu olevan hampaatonta ja Maaseudun Tulevaisuuden uutisoinnin viljatilojen talousosaamista ja työtä väheksyvää.
”Antakaa meillekin mahdollisuus menestyä”, vetosi Jarno Tuominen.
Monesti kriiseihin ajaudutaan niin, että mikään taho ei hoksaa puuttua muutoksen ajoissa. Nyt tilanne on yllättänyt viljelijät itsensäkin.
”Viljatilat ovat ajautuneet miltei huomaamatta taloudelliseen ahdinkoon. Emme oikein ole osanneet reagoida pikkuhiljaa etenevään tilanteeseen aikaisemmin”, totesi tilaisuuden puuhamies Mikko Lindberg.
”Olemme Suomen hyväksikäytetyin ammattikunta. Olemme liian helppoja, niitä tunnollisia ja kunnollisia. Nyt asiaan pitää tulla stoppi”
Kyseessä on suomalaisen maatalouden hiljainen enemmistö.
”Jos kartoitetaan suomalaista maatilaa keskimäärin, puhutaan viljaa tuottavasta tilasta. Niitä on Suomessa eniten”, totesi Toni Lindqvist.
Yleisömäärä salissa puhui puolestaan, paikalle oli lähdetty ympäri Suomen. Ahdinko on todellinen, viimeistään nyt on aika reagoida.
”Olemme Suomen hyväksikäytetyin ammattikunta. Olemme liian helppoja, niitä tunnollisia ja kunnollisia. Nyt asian pitää tulla stoppi”, vaati Pohjanmaalta tilaisuuteen tullut Sami Yli-Rahnasto.
Vaikka vaikeaan tilanteeseen ollaankin ajauduttu vaivihkaa, eräs selkeä taloustilanteen kipupiste nousi esiin monesti.
”Olimme luottavaisia, sillä meille kerrottiin, että maatalouden rahoitus pysyy viimeisimmässä CAP-muutoksessa samalla tasolla. Yhtäkkiä huomasimmekin, että tukirahoista lähti pois noin sata euroa hehtaaria kohden. Se oli viimeinen herätys”, totesi Lindberg.
Tilanne tuli takavasemmalta siihen nähden, että capia valmistellessa puhuttiin kasvintuotannon tärkeydestä ympäristölle ja kasvien hiilensidonnasta.
Ministeri Sari Essayahia edusti kokouksessa valtiosihteeri Päivi Nerg, joka vakuutti, ettei kasvinviljelijöiden viesti ole mennyt harakoille.
”Luvut ovat karmeita, tiedämme miksi olette täällä. Osittain tilanne johtuu epäterveistä kauppatavoista, joihin ollaan puuttumassa elintarvikelain muutoksilla.”
Nerg kertoi kääntäneensä jokaisen kiven tuottajien hyväksi.
”Mutta saimme nykyisen capin annettuna ja sen sisällä on hyvin ahdasta toimia.”
Valtiosihteeri vakuutti, että uuden cap-kauden valmistelussa kasvinviljelytiloja huomioidaan paremmin.
Annettu lupaus tullaan muistamaan. Huoli siitä, että tilanne toistuisi valmistella olevan capin kanssa, nousi esiin. Kauden vaihtuessa leikatun tukiosuuden palauttaminen kasvinviljelijöille koettiin viljatilojen kohtalon kysymykseksi.
”Olen tehnyt kalkitsemiset ja kaikki toimenpiteet peltojeni kasvukunnon eteen. Viime vuosina romahtanut tulos ei vain parane. Lapsi kysyy, että miksi me ei enää käydä lomalla missään. Ei siihen ole varaa”, kertoi Suomen itäisintä viljatilaa Ilomantsissa viljelevä Joonas Potkonen.
Joonas Potkonen oli matkustanut noin viiden ja puolen sadan kilometrin matkan Ilomantsista Somerolle. Kuva: Lari LievonenLapsen arkinen kysymys osuu naulan kantaan. Kannattavuustilanne vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kiinnostuneita nuoret ovat tekemään sukupolvenvaihdoksia.
”Politiikalla on haluttu tukea nuoria viljelijöitä. Ongelman ydin on, että sen jälkeen tuotanto muuttuu kannattamattomaksi. Nyt pitäisi pureutua tähän ja tukea muita kuin nuorten viljelijöiden tiloja”, totesi Toni Lindqvist.
Tilaisuuden järjestelyistä vastasi mittava porukka, josta osa saatiin tilaisuuden lopuksi yhytettyä yhteiskuvaan. Kuva: Lari LievonenKannattavuusongelmat nostavat esiin myös kysymyksen siitä, onko suomalaisten peltojen arvo ja viljelijöiden omaisuus sulamassa.
”Jos jatkajia ei löydy, niin ulkomailta löytyy kyllä pelloille ottajia. Siellä ymmärretään niiden arvo, jos emme sitä itse ymmärrä”, totesi Timo Kalliomäki POP-pankista.
Hän totesi kuitenkin historian osoittavan, että pellon arvo säilyy.
”Ruokaa tarvitaan aina, kehittyvissä maissa tarvitaan enemmän viljaa ja ilmastomuutos sataa suomalaisen maajussin laariin.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
