Taneli Marttila on sitä mieltä, että keinoja viljatilojen tilanteen helpottamiseksi kyllä on. Kuva: Atria
A-rehu: ”Viljamarkkina kaipaa perusteellista remonttia"
Suomessa tuotetusta viljasta noin puolet on rehuviljaa.Tilaajalle
A-Rehu jalostaa Varkaudessa ja Koskenkorvalla ostamastaan viljasta ja herneestä rehua eläimille. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo"Viljamarkkina kaipaa perusteellista remonttia. Viljan viljely on koko maanviljelyn kulmakivi – ilman viljaa ei ole kotieläintiloja, mutta ilman kotieläintiloja ei myöskään ole viljatiloja", aloittaa A-Rehun hankintapäällikkö Taneli Marttila, joka toimii Suomen suurimman rehuviljaa käyttävän ketjun, Atria-ketjun viljan hankintatehtävissä.
Hän toteaa usein kuulevan, etteivät viljan ostajat voi tehdä viljanviljelijöiden ahdingolle mitään.
”Kyllä sille voidaan tehdä ja me olemme aloittaneet jo kymmenen vuotta sitten.”
Marttila muistuttaa, että A-Rehu on yksin luonut Suomeen aidon kysynnän kotimaiselle valkuaiselle herneen muodossa.
”Olemme pystyneet nelinkertaistamaan viljelyalan Suomessa kymmenessä vuodessa. Tämä on jo sellaisenaan pois viljan viljelyalasta. Ostamme myös rypsiä ja rapsia. Nekin osaltaan tasoittavat viljantuotantoa.”
Hankintapäällikkö toteaa periaatteen olevan sellainen, ettei viljelijän tarvitse pelätä häviävänsä hinnassa, jos hän tekee A-rehun kanssa suoran viljelysopimuksen.
A-Rehu jalostaa Varkaudessa ja Koskenkorvalla ostamastaan viljasta ja herneestä rehua, minkä lisäksi yhtiö ostaa myös elintarvikelaatuista viljaa.
”Jos viljelijän erä kelpaa elintarvikkeeksi, niin me myymme viljan eteenpäin elintarvikkeena ja viljelijä saa maksun elintarvikelaadun mukaan”, Marttila avaa.
Mistään nappikaupasta ei ole kyse.
”Suomessa tuotetusta viljasta noin puolet on rehuviljaa ja siitä puolet me jaostamme tehtaillamme rehuksi ja atrialaisessa ketjussa lihaksi.”
A-Rehu myös vie viljaa Suomesta ja kasvattaa koko ajan vientiään.
”Ideologiamme on siinä, että meillä on kaikenlaiselle viljalle koti. Oli sitten kyse rehu- tai elintarvikeviljasta pyrimme saamaan sopimusviljelijällemme aina markkinoilta parempaa hintaa. Parempi hinta voidaan saada myös monesti jatkojalostuksesta, jolloin vilja- tai valkuaiskasvierien hinnoittelu on sopimusviljelijöillemme parempi.”
Marttila sanoo A-Rehun kehittämän järjestelmän toimivan vain, jos viljasta tai valkuaiskasveista tehdään sopimus ennakolta, jolloin määrät ovat haarukoitavissa suurin piirtein etukäteen.
”Me kilpailemme muiden viljanostajien kanssa sopimuksista ja uskomme tämän tavan olevan kaikille reilu, mutta kilpailukykyisempi”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
