

Useat ennusteet ja laskelmat näyttävät, että viljatilojen tulos jää tänä vuonna tappiolliseksi. Merkittävä syy siihen on ylituotanto.
Kuinka viljanviljelyn kannattavuutta saisi paremmaksi?
”Yhtä hopealuotia siihen ei ole, mutta tärkeää olisi lopettaa sellaisten tuotteiden tuottaminen, jotka tekevät tappiota”, sanoo viljelijäasiantuntija Timo Jaakkola MTK:sta.
Ei ole pakko tuottaa viljaa, kannattavia vaihtoehtoja löytyy.
Ensin täytyy laskea, mitkä ovat viljan tuotantokustannukset. Jos pystyy saamaan niitä vastaavan viljan hinnan, kannattaa tehdä siihen hintakiinnitys.
Jos laskelmat osoittavat, ettei tuotanto kannata, ei sellaista viljaa kannata kylvää.
Nyt moni ostaa esimerkiksi lannoitteet paniikinomaisesti heinäkuun alussa tietämättä seuraavan kauden viljan hintoja, Jaakkola toteaa.
”Se on itsetuhoista, jos pistetään sokkona kaikki peliin. Sitten syksyllä petytään viljan hintoihin.”
Jaakkola pohtii, kuinka huono kannattavuustilanteen täytyy olla, ennen kuin vilja-ala pienenee. Pinta-alat pysyvät vuodesta toiseen melko samoina, vaikka kannattavuus on pitkään ollut heikko.
Nykytilanteeseen vaikuttaa huomattavasti se, että viljatiloista iso osa on osa-aikaisia. Viljelijällä on lisäksi palkkatuloja, muuta yritystoimintaa tai eläketuloja.
Silloin viljelyn heikko kannattavuus ei loppujen lopuksi ole valtava ongelma, kun kustannuksia katetaan muilla tuloilla.
Tuotantoa jatketaan siten vuodesta toiseen entiseen tapaan. Viljaa kertyy näin vuosittain enemmän kuin saadaan kulutettua ja vietyä.
”Kaksivuotisella apilanurmella et taatusti tee tappiota.”
Ensi kesänä viljelyyn kannattaa valita kasveja, joille on kysyntää, Jaakkola sanoo.
Sellaisia ovat esimerkiksi öljy- ja valkuaiskasvit.
Jaakkola painottaa, että viljatilan viljelykiertoon kannattaa ehdottomasti ottaa mukaan apilanurmea.
”Kaksivuotisella apilanurmella et taatusti tee tappiota.”
Se pienentää lannoitekustannusta, parantaa pellon kasvukuntoa ja poistaa kahdeksi vuodeksi satoriskin kyseisiltä lohkoilta.
Jos riittävän moni viljelijä ottaisi apilanurmen viljelykiertoon, pienentäisi se viljan ylituotantoa ja se taas nostaisi viljan hintoja.
”Saksassa suurin osa viljasta kulkee osuuskuntien kautta. Se voisi meillekin olla toimiva malli.”
Tuottajaorganisaatioilla olisi mahdollista parantaa viljanviljelyn kannattavuutta.
Siitä on todiste viime talvelta. Tuottajaorganisaatiostatuksen omaava Vilja-Tavastia -osuuskunta aloitti silloin luomukauran viennin ja hinta nousi sen myötä noin 100 euroa tonnilta, Jaakkola toteaa.
Toiminta vaatii sitoutumista, Jaakkola muistuttaa.
Jos esimerkiksi kaikki Vilja-Tavastian jäsenet tekisivät kaiken viljakaupan osuuskuntansa kautta, olisi määrä riittävän suuri vaikuttamaan koko maan viljamarkkinoihin.
”Saksassa suurin osa viljasta kulkee osuuskuntien kautta. Se voisi meillekin olla toimiva malli.”
Tuottajaorganisaatiot voisivat myös määritellä jäsenilleen tuotantomääriä ja tehdä sopimuksia niille viljoille, joille on kysyntää.

Alkavalle talvelle viljamarkkinoiden tilanne näyttää surkealta.
Tämän vuoden sato ylittää kotimaisen kulutuksen miljoonalla tonnilla ja varastoissa oli jo kauden alussa miljoona tonnia viljaa, Jaakkola toteaa.
Samalla koko EU:ssa on korjattu hyvät sadot. Vienti taas ei vedä muun muassa dollarin laskeneen kurssin takia.
Suomalaisen viljan vientiin vaikuttaa lisäksi Manner-Eurooppaa korkeammat rahtikulut.