András Koroknay-Pál toimii viljaliiketoiminnan johtajana Lantmännen Agrolla. Kuva: Valtteri Kantanen
Lantmännen Agro: Viljamarkkinan tervehdyttäminen vaatii tiivistä yhteistyötä, tukipolitiikan on oltava tasapuolista
Riskien jako ja sopimustuotanto avaimina viljelijän menestykseen.Tilaajalle
”Laadukkaalle viljalle on aina kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomailla”, toteaa viljaliiketoiminnan johtaja András Koroknay-Pál Lantmännen Agrolta. Kuvituskuva. Kuva: Johannes Tervo”Viljamarkkinan tilanne Suomessa on tällä hetkellä haastava, mutta ei toivoton”, toteaa viljaliiketoiminnan johtaja András Koroknay-Pál Lantmännen Agrolta.
Pitkään jatkunut hintojen lasku on heikentänyt viljelijöiden kannattavuutta ja investointihalukkuutta. Samalla globaali sato-odotus on ennätyksellisen hyvä, mikä näkyy kotimaan hinnoissa.
Koroknay-Pál toteaa, että Suomen viljamarkkinan haasteena ylituotanto ja heikko vienti.
”Suomessa viljaa tuotetaan enemmän kuin kotimarkkina vetää, mutta vienti on vähäistä. Kauran vienti on yleensä ainoa kannattava vaihtoehto. Lantmännen kasvattaa edelleen kauran vientiä ja avaa uusia markkinoita ja asiakkuuksia.”
Vientisopimuksia tehdään jo tässä vaiheessa hyvinkin pitkälle satovuodelle 2026. Suomalaisella viljelijällä on siis mahdollista halutessaan myydä jo nyt satovuoden 2026 viljaa.
”Yleisenä sääntönä voi sanoa, ettei viljan myyntiä kannata jättää kuluvan satovuoden loppuu keväälle, koska tällöin useimmat asiakkaat ovat jo kattaneet tarpeensa ja sopimukset on tehty ja katseet on käännetty seuraavaan satovuoteen.”
Koroknay-Pál toteaa, että vehnän ja ohran osalta Suomi kilpailee muiden Itämeren maiden kanssa, joilla on selvästi parempi satotaso.
”Lisäksi pitkät kuljetusmatkat nostavat vientikustannuksia, mikä heikentää kilpailukykyä entisestään.”
Viljaliiketoiminnan johtaja luettelee kuitenkin liudan konkreettisia keinoja viljamarkkinan tervehdyttämiseksi ja viljelijöiden riskien hallitsemiseksi.
”Riskien jakaminen eli hinnan kiinnittäminen 3–5 erässä vuoden aikana on avainasemassa. Nykyisin viljamarkkina on aiempaa epävakaampi, ja hinnat vaihtelevat voimakkaasti vuodenajasta riippuen. Markkinaa ei voi ajoittaa eli odottaa parasta mahdollista hintaa markkinalta.”
András Koroknay-Pál toteaa, että parempi tulos syntyy usein, kun viljaa ei myy kerralla, vaan kiinnittää hinnan tai myy sadon useammassa osassa.
”Näin keskihinta tasoittuu ja nousee todennäköisesti korkeammaksi. Vuoden 2025 viljamarkkinat osoittavat tämän hyvin: jos osa viljasta olisi myyty jo keväällä, olisi saatu hinta ollut selvästi parempi kuin syksyn markkinahinta.”
András Koroknay-Pál peräänkuuluttaa pitkäjänteisen sopimustuotannon kasvattamista.
”Viljanostajien ja viljelijöiden välinen yhteistyö sopimustuotannossa tuo ennustettavuutta molemmille osapuolille. Lantmännen Agro on sitoutunut kehittämään viljelysopimusmalleja, jotka tukevat sekä viljelijän kannattavuutta että tuotannon laatua.”
Myös panostus laatuun kannattaa.
”Selkeä laatupohjainen hinnoittelumalli kannustaa viljelijöitä panostamaan viljan laatuun, ei pelkästään määrään. Laadukkaalle viljalle on aina kysyntää niin kotimaassa kuin ulkomailla.”
András Koroknay-Pál muistuttaa, että panostukset kestävään viljelyyn, hiilensidontaan ja uusiin viljelymenetelmiin voivat avata uusia avata uusia tulonlähteitä ja arvonmuodostusta.
”Viljamarkkinan tervehdyttäminen vaatii tiivistä yhteistyötä ja arvonmuodostusta koko viljaketjussa. Lisäksi tukipolitiikan on oltava tasapuolista ja mietittävä keinoja, joilla valtio voi tukea viljan ja suomalaisen elintarvikkeiden vientiä ulkomaille.”
Viljaliiketoiminnan johtaa toteaa, että ruokainnovaatioiden roolia Suomen elintarvikejärjestelmän uudistamisessa on niin ikään tuettava, jotta esimerkiksi kasvava kysyntä kasvipohjaisiin tuotteisiin saadaan hyödynnettyä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
