Uusimaa kaipaa lähiruokaa, mutta onko tuotanto jo näivetetty?
Kuntakeittiölle ei käy vilja tai multaporkkana, vaan pitkälle jalostettu tuote.
Kunnissa on herännyt halu suosia kotimaista tai lähiruokaa, mutta onko sitä saatavissa? Kuva: Jaana KankaanpääMoni kuntavaaliehdokas ilmoitti haluavansa edistää kotimaisen tai lähiruuan käyttöä oman kuntansa ruokahankinnoissa.
Toteutuvatko aikeet käytännössä, MTK-Uudenmaan kevätkokouksessa Hyvinkäällä mietittiin maanantaina.
Jyri Mela Lohjalta kertoi oman kuntansa tehneen päätöksen lähiraaka-aineiden käytöstä.
”Mutta tuotanto oli jo tapettu aiemmilla hankintaketjuilla.”
Melan mukaan kunnasta ei enää saa kuin viljaa.
”Sitä ei voi toimittaa: kunta haluaa esimerkiksi 9 000 samankokoista ja -väristä sämpylää. Niitä tekemään ei ole lähileipomoita.”
Vihtiläisen Jaakko Kuismasen kokemuksen mukaan kuntien ruokahuoltopäälliköt piiloutuvat herkästi tekosyiden taa: ”Sanotaan, että kunta on mukana yhteishankintaketjussa, ei voi mitään”.
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg ja MTK-Uudenmaan puheenjohtaja Eerikki Viljanen korostivat kunnan strategian merkitystä.
”Useimmat kunnat ovat KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaita, mutta kunta määrää edelleen, mitä haluaa ostaa”, Viljanen korosti.
Hän totesi, että lähiruokaa kunnille toimittavat viljelijät tarvitsevat pitkäaikaisia sopimuksia uskaltaakseen investoida. Hyvä esimerkki pitkien sopimusten tekijöistä on Lahti.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
