Kylvösiemenen sertifiointia varten tarkastettavien siemennäytteiden tarkastuskausi 2024–2025 on loppusuoralla. Viljoilla peitattujen näytteiden keskimääräiset itävyydet ovat edellistä tarkastuskautta parempia.
Homeet ovat kuitenkin siemenen itämislaatua laskeva syy jo toisena kautena peräkkäin. Haasteista huolimatta suurin osa tutkituista näytteistä iti vähintäänkin hyvin.
Siemenlaboratoriossa on tutkittu huhtikuun loppupuolella reilu 4 000 virallista, siemensertifiointia varten otettua näytettä.
Peitatun kauran keskimääräinen itävyys on 94,2 prosenttia, ohran 93 ja kevätvehnän 94 prosenttia.
Peittaamattomien näytteiden vastaavat luvut ovat 93,6 prosenttia kauralla, 92,1 prosenttia ohralla ja 90,7 prosenttia kevätvehnällä.
Peitattujen näytteiden keskimääräiset itävyydet ovat edellistä tarkastuskautta parempia, mutta peittaamattomilla samaa tasoa tai huonompia.
Herneen keskimääräinen itävyys virallisissa näytteissä on 88,1 prosenttia ja härkäpavulla 80,9 prosenttia. Nämä ovat edellistä kautta parempia tuloksia.
Useissa hernenäytteissä oli mangaaninpuutoksen viittaavia itävyysvioituksia.
Myös timotein keskimääräinen itävyys 92,5 prosenttia ja nurminadan 90,8 prosenttia ovat edellistä kautta parempia.
Maakuntakohtaiset keskimääräiset itävyydet ovat nähtävissä Ruokaviraston avoimessa tiedossa.
Huonosti itävissä näytteissä on korostunut kuolleiden siementen suuri osuus.
Hyvistä keskimääräisistä itävyyksistä huolimatta osassa itävyysnäytteitä on nähty runsaasti hometta tai homevioituksia.
Huonommissa näytteissä on nähty erityisesti punahometta.
Keskimääräiset itävyydet osoittavat peitattujen näytteiden itävyyksien olevan parempia kuin peittaamattomien.
Koska kaikkia näytteitä ei idätetä sekä peitattuna että peittaamattomina, luvut eivät täysin osoita peittauksen vaikutusta.
Olemme nähneet siemenlaboratoriossa tapauksia, joissa peittaus on nostanut näytteen itävyyttä useita prosenttiyksikköjä.
On ollut myös näytteitä, joiden tilannetta peittaus ei ole parantanut.
Huonosti itävissä näytteissä on korostunut kuolleiden siementen suuri osuus.
Kuolleiden siementen keskimääräinen osuus on ollut suurempi kuluvalla ja sitä edellisellä kaudella verrattuna kasvukauteen 2022, jolloin on tuotettu viime kausien parhainta itämislaatua.
Itävyyden hajonta peitatuissa näytteissä osoittaa myös edellistä kautta parempaa itämislaatua.
Hajonta peitatuissa viljanäytteissä on pienempää, mutta peittaamattomissa näytteissä se on samaa tasoa edelliseen kauteen verrattuna.
Vaikka siemenlaboratoriossa on nähty paljon homeisia näytteitä, avoimen tiedon hajontakuvat osoittavat peitattujen näytteiden alhaisempaa huonompien näytteiden osuutta.
Itävyysvaatimusten täyttävien näytteiden osuus on miltei kaikilla lajeilla edellistä kautta parempi.
Kauralla ja timoteillä niiden osuus on edellisen kauden tasoa, mutta puna-apilalla se on hiukan alhaisempi.
Puna-apilan keskimääräinen itävyys 83,7 prosenttia on edellistä kautta parempi, mutta joukossa on jokunen näyte, mikä on laskenut vaatimuksen täyttävien osuutta.
TOS-siementä käyttävillä pienten siementen poislajittelu ja peittaus on todennäköisesti parantanut siemenen laatua.
Tilaustutkimusnäytteitä ovat siemenpakkaamojen raakaeränäytteet ja viljelijöiden TOS-näytteet. Niitä on tutkittu reilu 1 200.
Peitatun kauran keskimääräinen itävyys tilaustutkimusnäytteissä on 91 prosenttia ja peittaamattoman 86,6 prosenttia.
Vastaavat luvut ohralle ovat 89,8 ja 88 prosenttia sekä kevätvehnälle 90,8 prosenttia ja 85,4 prosenttia.
Peitatuissa näytteissä itävyydet ovat viime kautta parempia, mutta peittaamattomalla kauralla ja kevätvehnällä alempia.
TOS-siementä käyttävillä pienten siementen poislajittelu ja peittaus on todennäköisesti parantanut oman siemenen laatua.
Tarkastuskautta (1.7.–30.6.) koskevat ajantasaiset siementen laatutulokset sekä kartta- ja hajontakuvat ovat nähtävissä Ruokaviraston avoimen tiedon Siementen laatu -osiossa (avointieto.ruokavirasto.fi).
Kirjoittaja työskentelee Ruokaviraston siemenlaboratoriojaostossa.