Huhtikuinen maanjäristys aiheutti Nepalin maataloudelle 90 miljoonan euron menetykset.
Moni viljelijä on läheistensä ja kotinsa lisäksi menettänyt kaikki eläimensä ja viljasatonsa. Heillä ei ole tietoa, mitä he tulevina viikkoina söisivät.
Viranomaisten arvion mukaan ainakin 71 500 kotieläintä on kuollut tai hävinnyt ja 32 000 tonnia korjattua viljaa on jäänyt sortuneiden rakennusten uumeniin, kertoo nepalilainen toimittaja Pitambar Sidgel.
Viljaa voitaisiin yrittää kaivaa esiin raunioista. Kylvöjen kannalta sillä ei enää ole merkitystä, koska monsuunikausi kestää kesäkuusta syyskuuhun.
”Kylvöjä haittaa myös kuivuuden takia halkeillut maa”, Sidgel kertoo.
Vaikka satoa kyettäisiin korjaamaan, viljalle ei ole tuhon keskellä ehjiä varastoja.
Tärkeimmät viljelykasvit ovat maissi, vehnä ja riisi, jotka muodostavat kolmanneksen Nepalin taloudesta.
Ennen järistystä viranomaiset arvioivat maissisadoksi 2,3 miljoonaa tonnia ja riisisadoksi 5 miljoonaa tonnia.
Maatalous tuottaa suurimman osan Nepalin bruttokansantuotteesta.
Nepalin viljelijöillä ei ole turvanaan vakuutuksia korvaamassa menetyksiä, eikä valtio ole toistaiseksi tehnyt päätöksiä kärsineiden viljelijöiden rahallisesta auttamisesta.
Sidgelin mukaan valtion kuitenkin odotetaan auttavan viljelijöitä saamaan siemeniä kylvöjä varten.
Alueilla, missä kastelujärjestelmät ovat tuhoutuneet, viljelijät odottavat saavansa myös uusia härkiä ja varusteita.
Maija Ala-Siurua