Näin kyberhyökkääjä saisi Ruotsin siipikarjatilat selkää seinää vasten, varoittaa apulaisprofessori
Tekoäly, robotit ja automaatiojärjestelmät ovat arkipäivää Ruotsin maataloudessa, mutta alan kyberturvallisuudessa on paljon parannettavaa, sanoo apulaisprofessori Marcus Nohlberg Dagens industri -lehden haastattelussa.
Vehmaalla sijaitseva sikala joutui helmikuussa kyberhyökkäyksen uhriksi. Sikalan tietokoneelta oli poistettu ruokintaohjelmisto, ja tilalle oli asennettu kiristyskirje. Kuvituskuva. Kuva: MT arkisto80 prosenttia Ruotsin broilereista voisi päästä viikossa hengestään, mikäli hakkeri murtautuisi tietojärjestelmiin ja väärentäisi siipikarjasta otettujen salmonellanäytteiden tuloksia positiivisiksi, varoittaa kyberturvallisuuden apulaisprofessori Marcus Nohlberg Skövden yliopistosta. Ruotsin säädösten mukaan salmonellaan sairastuneiden kanojen koko parvi on hävitettävä.
Nohlberg kertoi varoittavan esimerkin Dagens indutri -lehden haastattelussa. Apulaisprofessoria ei huolestuta vain maatalouden hallinnon järjestelmien haavoittuvuus. Myös maatiloilla on paljon parannettavaa kyberturvallisuudessa, vaikka niillä käytetään paljon tekoälyä, robotteja ja erilaisia automaatijärjestelmiä.
Maatalousyrittäjillä ei Nohlbergin mukaan ole riittävästi osaamista tietoturvallisuudesta huolehtimisesta. Samaan aikaan heidät kuitenkin pakotetaan digitalisaatioon, koska liiketoimintaa ei yksinkertaisesti ole mahdollista pyörittää ilman automaatiota, apulaisprofessori sanoo.
Viljelijöiden kireä taloudellinen tilanne selittää osaltaan tietoturvapuutteita. Yrittäjät ostavat edullisia laitteita, joilla toimintaa kykenee pyörittämään. Käytössä on tavallisia kotireitittimiä ja -tietokoneita, Nohlberg sanoo DI:lle.
Kyberturvallisuusvaatimusten lisääminen ei Nohlbergin mukaan ratkaise ongelmaa. Lisävaatimukset tietävät usein kasvavia kustannuksia, joihin monella tilalla ei ole laittaa rahaa.
Dagens industri: Nästa mål för cyberattacker: Sveriges bönder
- Osaston luetuimmat
