Maatalouden uhkakuvien vuotena kustannukset nousivat hurjasti ja tuottajahinnoissa oli jyrkkiä nousuja sekä laskuja, tuotantomäärät pysyivät kaikesta huolimatta vakaina

Vuosi 2022 sai perintönä edelliseltä vuodelta alkaneen kustannuskriisin. Kaasun hinta oli lähtenyt nousuun syksyllä 2021, ja lannoitteet olivat jo ennen vuodenvaihdetta kallistuneet hintoihin, joita siihen mennessä ei ollut koettu.

Myös viljan hinnat olivat nousseet edellisen vuoden puolella. Niukkuus maailmalla nosti hintoja ja kotimaan syksyn 2021 poikkeuksellisen pieni sato antoi oman lisänsä. Useiden viljojen hinnat olivat vuoden alussa lähellä 300:aa euroa tonnilta.

Sellaisia hintoja ei ollut ennen koettu. 150 euroa on ollut 2000-luvulla melko yleinen hintataso.

Kotieläintuotteiden tai perunan hinta ei alkuvuodesta juuri reagoinut nousseisiin kuluihin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan helmikuun 24. päivä oli isku myös maatalousmarkkinoilla. Ukraina ja Venäjä ovat merkittäviä ruuan viejämaita maailmassa. Siten reaktiot markkinoilla olivat voimakkaita, kun Ukrainan vienti pysähtyi.

Sodan ensimmäisenä päivänä Euronext-viljapörssissä vehnän ja rapsin hinnat nousivat hetkessä kymmeniä euroja tonnilta mutta palasivat välillä alemmas. Sodan alku sysäsi vehnän pörssihinnan yli 300:n ja rapsin yli 800 euron tonnilta.

Kevään mittaan vehnän hinta nousi yli 400 euron ja rapsi kävi korkeimmillaan yli tuhannessa eurossa.

Yaran lannoitteiden hinnat nousivat kotimaassa maaliskuussa yli tuhannen euron tonnilta. Hintamuutokset olivat maaliskuussa suurimmillaan 400 euron kertakorotus ja sen jälkeen 200 euron lasku.

Aiempina vuosina lannoitetonni on saattanut maksaa noin 300 euroa.

Kustannuskriisin takia kevättalvella arvuuteltiin tulevia kylvöaloja. Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) tekemässä viljelijäkyselyssä aloihin ei nähty suuria muutoksia, mutta julkisuudessa esitettiin silti rajujakin väitteitä kylvöalojen laskusta.

Maan hallitus päätti maaliskuussa 300 miljoonan euron kriisituesta maataloudelle. Sen oli tarkoitus turvata kevään kylvöt, mutta pääosin maksatus tiloille oli vasta syksyllä.

Keväällä kauppa ja elintarviketeollisuus neuvottelivat jo sovittuja hinta- ja toimitussopimuksia uusiksi. Neuvottelujen avaaminen kesken sopimuskauden oli poikkeuksellista. Osa isoista elintarvikeyhtiöistä kertoi kesällä ja syksyllä pörssikatsauksissaan hintojen korotusten auttaneen.

Kustannuskriisistä huolimatta satokasveja kylvettiin keväällä enemmän kuin edellisenä vuotena. Kylvöjen jälkeen viljan hinnat lähtivät tuntuvaan laskuun. Viljan saatavuus niin maailmalla kuin kotimaassa rupesi näyttämään huomattavasti paremmalta kuin kevättalvella.

Kesän alussa kotieläintuotteiden, maidon, lihan ja kananmunien, hinnoissa alkoi näkyä nousua.

Kesäkuussa Yara avasi lannoitekauden. Hinnat olivat kevättä matalammat, mutta 75–90 prosenttia edellisen kesän avausta korkeammat. Tuotteesta riippuen hinnat vaihtelivat 700 euron molemmin puolin.

Lannoitekaupan erikoisuus hintojen lisäksi oli katkonaisuus. Yara keskeytti kesällä myynnin noin viikon päästä avauksesta, koska ostoryntäyksen jälkeen valmistettavaa riitti pitkälle syksyyn.

Kauppa jatkui elokuun lopussa, mutta katkesi päivän jälkeen. Korkeat tilausmäärät ja raaka-ainehintojen vaikea ennakoitavuus olivat katkon syynä.

Syyskuun lopulta joulukuun alkupuolelle kauppa pysyi käynnissä. Joulukuussa uusien tilausten vastaanottoon tuli jälleen tauko.

Belor Agrolla ja Cemagrolla lannoitteita on ollut myynnissä koko ajan pieniä viivästyksiä lukuun ottamatta.

Syksyn aikana maailman viljamarkkoihin vaikutti Mustanmeren vientikäytävä. Heinäkuussa YK:n ja Turkin avulla tehty sopimus takasi ukrainalaiselle viljalle turvallisen merireitin maailmalle Mustanmeren kautta.

Sopimuksen myötä viljan hinnat laskivat, kun tarjonta vakiintui.

Venäjä irtaantui sopimuksesta hetkeksi syksyllä ja hinnat heiluivat. Nyt sopimus on voimassa maaliskuuhun saakka.

Syksyn mittaan kotimaassa viljan ja öljykasvien hinnat painuivat samoihin lukemiin, missä ne olivat noin vuosi sitten. Kotimaan hyvä sato ja maailmantilanteen jonkin asteinen vakiintuminen lanasivat kevään hintapiikin alas.

Maidon hinta kotimaassa jatkoi nousuaan uusin ennätyksiin Euroopan hintojen perässä.

Luonnonvarakeskus Luken mukaan lokakuussa maidon hinta oli keskimäärin 37 prosenttia vuodentakaista korkeammalla. Sonninlihan hinta oli noussut 30 ja sianlihan 39 prosenttia.

Virikemunien hinta oli 31 ja lattiamunien 42 prosenttia vuodentakaista korkeampi.

Ruokaperunan hinta oli noussut 19 prosenttia. Perunalle on povattu hyvää vientikysyntää Eurooppaan, kun kuivuus leikkasi satoa isoissa perunamaissa.

Kustannuskriisi ei juurikaan kiihdyttänyt maatilojen lopetustahtia tänä vuonna ja tuotantomäärätkin laskivat vain maltillisesti.

Viljasato oli määrältään tavanomainen. Maidon- ja lihantuotannossa vähenemä on lokakuuhun mennessä ollut 1–2 prosentin luokkaa.

Tällä hetkellä merkittävin tuotantomäärien leikkaus näyttää olevan tulossa joksikin aikaa kurkulle ja tomaatille ennätyskorkeiden sähkön hintojen takia.

Lihan ja kananmunien tuotantoon on ensi vuodelle ennustettu maltillista laskua.