Suomalaisen startup-yrityksen tekniikka mullistaa hyönteisten kasvatuksen rehuksi – yksi hyönteiskontti tuottaa yhtä paljon proteiinia kuin neljä hehtaaria soijapeltoa

Mustasotilaskärpänen on trooppinen hyönteinen, jonka toukat hyödyntävät tehokkaasti ravintoa ja kasvavat nopeasti. Maailmalla niitä käytetäänkin muun muassa siipikarjan ruokinnassa.

Oululainen startup-yritys Manna Insect Oy on kehittänyt tekniikkaa, jolla mustasotilaskärpäsen toukkia voidaan kasvattaa tehokkaasti rehukäyttöön. Varsinainen tuote on älyohjausyksikko, jonka avulla lämpötila ja ilmankosteus saadaan toukan eri kasvuvaiheille sopivaksi vaikkapa käytetyssä merikontissa tai varastohuoneessa.

Viisi vuotta sitten perustettu yritys on alusta asti suuntautunut Suomen ja EU:n rajojen ulkopuolelle. Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Ykä Marjanen kertoo, että tällä hetkellä projekteja on etenkin Itä-Afrikassa ja Intiassa. Asiakaskunta ulottuu yksittäisistä tuottajista suuriin yrityksiin.

"Jo siinä vaiheessa, kun teimme kehitystyötä, alkoi tulla selväksi, että tarvetta ja kysyntää on siellä, missä hyönteisiä on totuttu käyttämään tuotantoeläinten ravintona”, Marjanen sanoo.

Prosessiasiantuntija Eerik Haukkala esittelee noin 3 viikon ikäisiä toukkia. Kuva: Timo Heikkala

Ruoantuotannon isoja haasteita maailmalla ovat ilmastonmuutoksen ja konfliktien ohella alhainen kannattavuus ja riippuvuus tuonnista. Marjasen mukaan yrityksen tavoitteena on tarjota kannattava vaihtoehto tuontirehulle, etenkin soijalle. Toukkien avulla voidaan tuottaa hyvänlaatuista proteiinia paikallisesti ja kierrättää samalla huomattavat määrät biojätettä.

Soijan kasvatus nielee myös paljon metsämaata tai viljelyalaa. Yksi hyönteiskontti taas vastaa proteiinituotannoltaan jopa neljän hehtaarin soijapeltoa. Se ei vaadi valmista infrastruktuuria, ja laitteiston vaatima energia voidaan tuottaa aurinkokennoilla.

Toimitusjohtaja Ykä Marjanen seuraa puhelimestaan Manna Mindin (älylaitteen) toimintaa. Kuva: Timo Heikkala

Pelkkä valmiin teknologian vienti ei olisi tarkoituksenmukaista, joten lisäksi tarvitaan usein myös kokonaisen toimintaympäristön kehittämistä.

"Emme halua olla pelkästään laitevalmistaja, vaan tarjoamme myös palvelua ja koulutusta ja olemme mukana luomassa ekosysteemejä paikallisille hyönteiskasvattajille”, Marjanen sanoo.

Monissa kehittyvissä maissa siipikarjan kasvatus on merkittävä osa ruoantuotantoa. Yksiköt ovat kuitenkin yleensä pieniä, ja yksittäisellä tuottajalla ei ole mahdollisuutta isoihin investointeihin.

"Kun vakiintuneita tukijärjestelmiä ei ole, meidän pitää olla rakentamassa paikallisia malleja. Yksittäisen farmarin ei tarvitse omistaa konttia, vaan vaihtoehtoja voivat olla esimerkiksi vuokraus, yhteiskäyttö tai osuuskunnat. Oppia haetaan myös muilta aloilta, joissa vastaavia malleja hyödynnetään”, Marjanen kertoo.

Yksi hyönteiskontti vastaa proteiinituotannoltaan jopa neljän hehtaarin soijapeltoa. Kuva: Timo Heikkala

Manna Insect Oy on saanut taakseen suomalaisia ja norjalaisia bisnesenkeleitä sekä pääomasijoitusyhtiöitä. Myyntityö pääsi vauhtiin viime vuonna, ja tällä hetkellä työntekijöitä on toistakymmentä. Ensi vuodelle yritys odottaa maailmalta yli miljoonan euron liikevaihtoa, ja jatkossa tavoite on moninkertainen.

Suomessa ja länsimaissa hyönteisiä on käytetty pääasiassa lemmikki- ja turkiseläinten ruokinnassa. Kiinnostus niiden käyttöön myös tuotantoeläinten rehuna on kuitenkin kasvamassa. Nykyään hyönteisrehua on sallittua käyttää myös sian ja siipikarjan ruokintaan. Rehulainsäädäntö määrittää esimerkiksi hyönteisten ruokinnassa sallitut ainekset.

Marjasen mukaan toukkien konttikasvatuksen haasteena Suomessa on se, että sen avulla ei pystytä alittamaan tuontirehun hintaa. Täällä sen mahdollisuudet liittyvätkin esimerkiksi luomutuotantoon ja spesifeihin käyttökohteisiin.

"Meillä on referenssifarmeja myös Suomessa. Esimerkiksi perunatiloilla on kokeiltu toukkien ruokkimista hävikkiperunalla, joka kuuluu sallittuihin ravintoaineksiin. Nyt on hyvä aika alkaa vähintään seurata alaa, sillä se kehittyy nopeasti, ja maailmanlaajuisesti ruoantuotannossa on iso tarve paikallisille ratkaisuille.”