Hometoksiinit viljasadon ongelmana, torajyvää poikkeuksellisen paljon
Hyvänä asiana syksyn viljasadon laadusta nousee esille vehnän korkeat valkuaispitoisuudet ja sakoluvut.Tilaajalle
Kaura on herkin punahometartunnalle, mutta tänä syksynä toksiineja on ollut muillakin viljoilla. Kuva: Carolina HusuViljasadon laatu on tänä syksynä yleisesti ottaen hyvä ja tavanomainen.
Harmia on tällä satokaudella tullut hometoksiineista kauralla ja vehnällä sekä torajyvistä rukiilla, ilmenee MT:n kolmelle viljanostajalle tekemästä kyselystä.
Esinäytteitä on analysoitu nyt sen verran, että kokonaiskuva laadusta on kohtuullisen hyvin selvillä. Vaihtelua laadussa on muun muassa alueittain, kuten on joka vuosi.
Laatutiedot tarkentuvat vielä sitten, kun kaikista puintiajankohdista on ehditty analysoida kattavasti ennakkonäytteitä.
Hyvänä asiana laadusta nousee esille vehnän hyvät valkuaispitoisuudet ja sakoluvut.
”Hometoksiini DON-pitoisuudet ovat viime vuotta yleisempiä. Alueellista vaihtelua on paljon, ja nyt sitä esiintyy myös muilla viljoilla kuin kauralla”, kertoo viljakaupan johtaja Tarmo Kajander Hankkijasta.
”Alueellisesti tämä painottuu läntiseen Suomeen Satakunnasta ylöspäin, aina Pohjois-Pohjanmaalle asti. Tilanne on etelämmässä ja idässä selvästi parempi”, Kajander sanoo.
”DON-toksiinia on tavattu vehnissä selvästi aikaisimpia vuosia enemmän. Noin 20 prosentissa kevätvehnän esinäytteistä, joista toksiinit on määritetty, toksiinin määrä ylittää EU:n asettaman 1 000 mikrogramman kilossa rajan”, hankintapäällikkö Minna Oravuo Raisiosta kertoo.
Aikaisempina vuosina DON-toksiinia on esiintynyt vehnässä vain satunnaisesti. Oravuo pohtii, että nyt olisi tärkeää alalla selvittää, mikä tekijä kuluneella kasvukaudella aiheutti runsaan esiintymisen vehnällä.
”Kaurassakin toksiinia esiintyy, mutta yllättäen suhteellisesti vehnää vähemmän”, Oravuo sanoo.
Myös Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi kertoo DON-hometoksiinia löytyneen kauran ja kevätvehnän ennakkonäytteistä.
”Haasteellinen DON-vuosi näyttää olevan, eli kattavat ennakkonäytteet ovat tarpeen”, Hirvi toteaa.
”Yli 30 prosentissa esinäytteistä on torajyväpahkoja enemmän kuin 0,05 prosenttia.” Minna Oravuo
Rukiilla torajyvää esiintyy poikkeuksellisen paljon.
”Yli 30 prosentissa esinäytteistä on torajyväpahkoja enemmän kuin 0,05 prosenttia”, Oravuo kertoo.
”Rukiin laatu on ollut muilta osin hyvä, mutta torajyviä on ollut osassa ennakkonäytteistä varsin paljon. Sakoluvut ovat olleet keskimäärin noin 200 tasoa”, Hirvi kertoo.
Oravuo sanoo, että tänä vuonna rukiista on torajyvän takia lähetettävä esinäyte ennen kuorman toimittamista. Yleensä näytettä ei ole vaadittu.
Vehnäsadosta näyttäisi löytyvän hyvin leipävehnän laaturajat täyttävää viljaa.
”Kevätvehnän laatu on ollut valkuaisen ja sakoluvun osalta oikein hyvä. Elintarvikekäytön kannalta liian korkeita DON-hometoksiinipitoisuuksia on esiintynyt kuitenkin osassa näytteitä”, Hirvi sanoo.
”Syysvehnän laatu on ollut hyvä. Valkuaiset keskimääräistä vuotta korkeampia ja sakoluvut hyviä, kokonaislaatu hyvä”, Hirvi jatkaa.
”Sakoluvut molemmilla vehnillä ovat pääosin korkeita, yli 300 tasoa, ja valkuainen syysvehnällä viime vuotta korkeampi. Kevätvehnällä valkuaiset ovat hieman viime vuotta alhaisempia, mutta hyvällä tasolla”, Kajander summaa.
”Esipuhdistus kierrättämällä kuivurissa ennen toimitusta voi olla joillain erillä tarpeen.” Tarmo Kajander
Viljojen hehtolitrapainot ovat monin paikoin olleet kevyempiä kuin esimerkiksi viime vuonna. Ostajien mukaan painot ovat kuitenkin lähellä pitkän ajan keskiarvoja.
”Erityisesti kauran ennakkonäytteissä on jonkin verran kevyitä eriä löytynyt”, Hirvi kertoo.
”Aavistuksen alempia painoja mittaillaan, mutta kuitenkin keskimääräisiä. Kauralla hlp:ssä on ehkä selvin ero, vastaanottoanalyysit ovat noin kilon alhaisempia kuin viime vuonna. Ohralla on myös paljon vaihtelua”, Kajander sanoo.
”Saattaa olla, että osittain alemmat hehtolitrapainot voivat johtua lyhyemmistä viljan kuivausajoista. Kuivausprosessi normaalisti kasvattaa hl-painoa, viljaerän puhdistuessa kuivurin kierrossa”, Kajander miettii.
”Esipuhdistus kierrättämällä kuivurissa ennen toimitusta voi olla joillain erillä tarpeen. Ennakkoanalysointi kannattaa aina tehdä.”
Joitain eriä on uuden raja-arvon takia jouduttu hylkäämään elintarvikekäytöstä rehuksi.
Tänä syksynä uutena seurattavana raja-arvona viljan vastaanotossa elintarvikekäyttöön on tullut T-2 ja HT-2 toksiinien summapitoisuus.
Kaikki kolme ostajaa kertovat, että joitain eriä on tämän uuden raja-arvon takia jouduttu hylkäämään elintarvikekäytöstä rehuksi, mutta hylkäysmäärät ovat olleet marginaalisia.
Hylkäykset ovat pääosin kohdistuneet vehnään. Vehnällä EU:n asettama raja-arvo on 50 mikrogrammaa kilossa, kun kauralla raja-arvo on 1 250 mikrogrammaa kilossa.
EU:n niin viljalle kuin viljatuotteille asettamien raja-arvojen tavoitteena on varmistaa ruuan turvallisuus, Oravuo muistuttaa.
”Ongelmallista on, että toksiinit esiintyvät sekä pellolla että puidussa sadossa pistemäisesti ja siksi pitoisuudet saattavat poiketa eri näytteitä analysoitaessa”, Oravuo sanoo.
Siksi viljaerän esinäyte on otettava niin, että se edustaa mahdollisimman hyvin koko erää.
”Toisaalta myös kaikkien viljan vastaanottajien pitää noudattaa huolellisuutta kuormanäytteiden ottamisessa ja näytteiden analysoinnissa.”
Hometoksiinit
Fusarium-sienet eli punahomeet ovat maassa kasvinjätteissä eläviä taudinaiheuttajia, jotka aiheuttavat viljoilla tyvitautia ja vioitusta tähkiin. Voivat levitä myös kylvösiemenissä.
Hometoksiinit ovat punahomeiden muodostamia aineenvaihduntatuotteita, jotka kertyvät viljan jyviin.
Toksiinit ovat korkeina pitoisuuksina haitallisia ihmisille ja eläimille.
Suomessa esiintyviä punahometoksiineja ovat muun muassa DON, T2 ja HT2.
Punahomeita ja hometoksiineja on vaikea tai mahdotonta havaita jyvistä päällepäin.
Kaura on Suomessa viljeltävistä viljoista herkin Fusarium-sienten aiheuttamalle punahometartunnalle.
Kuiva alkukasvukausi, kosteat kukinnan aikaiset sääolosuhteet, suuret lämpötilavaihtelut ja sateet sadonkorjuuaikana lisäävät hometoksiiniriskiä.
Elintarvikeviljoilla raja DON-toksiinille on vehnällä, ohralla ja rukiilla 1 000 mikrogrammaa kilossa, kauralla 1 750 mikrogrammaa kilossa.
T-2 ja HT-2 summapitoisuuden raja elintarvikeviljassa on kauralla 1 250, mallasohralla 200, ohralla 150 ja muilla viljoilla 50 mikrogrammaa kilossa.
Lähde: Vilja-alan yhteistyöryhmä (Vyr)
- Osaston luetuimmat
