Kierrätyslannoitteet voisivat kattaa pitkälti Euroopan fosforintarpeen
Eurooppalaiset viljelijät ovat riippuvaisia tuontilannoitteista, joiden valmistamiseen käytetään uusiutumattomia luonnonvaroja sekä runsaasti energiaa.Tilaajalle
Elintarviketeollisuuden ja vedenpuhdistamoiden sivuvirroissa on käyttökelpoisia ravinteita. Kuva: Kari SalonenLannassa, lietteissä ja monissa muissa sivuvirroissa on ravinteita, mutta onko niistä korvaamaan fossiilisia tuontilannoitteita Euroopassa?
Sitä eurooppalaiset tutkijat selvittävät tutkimushankkeessa, jota Luonnonvarakeskus (Luke) johtaa.
Eurooppalaiset viljelijät ovat riippuvaisia tuontilannoitteista, joiden valmistamiseen käytetään uusiutumattomia luonnonvaroja sekä runsaasti energiaa.
Ravinteita on kuitenkin monissa maatalouden, elintarviketeollisuuden ja vedenpuhdistamoiden sivuvirroissa, kuten lannassa, lietteissä ja kasvinjätteissä.
”Kierrätyslannoitteiden valmistamista ja käyttöä jarruttaa se, että sivuvirtojen ravinnepitoisuudet eivät ole yleensä erityisen korkeita ja niiden muodostuminen keskittyy alueellisesti”, kertoo Luken erikoistutkija Kari Ylivainio.
Yksi este kierrätyslannoitteiden laajemmalle käytölle poistui viime kesänä, kun CE-merkittyjen lannoitteiden vapaa liikkuvuus EU:n sisällä tuli mahdolliseksi.
Onko kuljettaminen taloudellisesti järkevää, muun muassa sitä Luken tutkijat selvittävät 20 kumppanin kanssa viisivuotisessa EU-rahoitteisessa Lex4bio-hankkeessa.
Tutkijat selvittävät myös, paljonko Euroopassa on saatavilla kierrätyslannoitteisiin sopivia raaka-aineita.
”Euroopassa valmistetaan jo nyt monia erittäin hyviä kierrätyslannoitteita. Niissä on yhtä korkea ravinnepitoisuus kuin mineraalilannoitteissa, ja niitä on helppoa ja turvallista käyttää.”
Hankkeessa on hyödynnetty Luken koepeltoja ja laboratorioita Jokioisissa.
Tutkijat mittasivat kunkin lannoitteen vaikutuksen sadon määrään ja laatuun. Ylivainion mukaan erityisesti fosforikokeeseen oli tärkeää löytää peltolohko, jolla ravinnelisäys tulisi todellakin tarpeeseen.
Peltolohkojen valintaa helpottaa maankäyttötieto, jota Luke on kerännyt koepelloiltaan aina 1980-luvulta alkaen.
”Suomalainen erityispiirre on, että kaikki viljelijät koko maassa tutkituttavat peltolohkojensa fosforipitoisuuden viiden vuoden välein, mikä edesauttaa tutkitun tiedon viemistä käytäntöön.”
Hankkeessa analysoitiin myös eurooppalaisten viljelysmaiden fosforipitoisuutta lannoitustarpeen selvittämiseksi.
”Arvioimme hankkeessa, että 72 prosenttia eurooppalaisista viljelymaista ei tarvitse fosforilannoitusta lainkaan. Lisäksi suurin osa fosforilannoitustarpeesta voidaan korvata kierrätyslannoitteilla. Tätä arviota tarkennamme tosin vielä hankkeen edetessä.”
Hankkeen tulokset ovat luvassa viimeistään vuoden kuluttua, jolloin hanke päättyy.
”Haluamme tarjota kattavaa tietoa siitä, miten Euroopassa valmistettuja kierrätyslannoitteita voidaan käyttää korvaamaan tuontilannoitteita”, Ylivainio sanoo.
- Osaston luetuimmat
