Anssi Lukkarinen luopui karjasta metsäkatoasetuksen takia: ”Vuodesta 2022 olen ollut kuin löysässä hirressä”
Nautojen kasvatuksella autiotilan henkiin herättänyt Anssi Lukkarinen pohtii nyt, täyttääkö tila tulevaisuudessa aktiivitilan määritelmän.Tilaajalle
Juvalainen Anssi Lukkarinen kertoi karjansa lähdöstä Facebook-ryhmässä. Kuva: Jaana Kankaanpää, kuvakaappaus: FacebookJuvalaisen Anssi Lukkarisen päivitys Facebookissa herätti paljon huomiota viikonloppuna. Lukkarinen kertoi lopettaneensa lihan tuottamisen tilallaan.
Syyksi hän mainitsi EU:n metsäkatoasetuksen, joka ensi vuoden alussa voimaan tullessaan olisi kieltämässä nautojen laidunnuksen vuoden 2020 jälkeen raivatuilla pelloilla. Asetus se sekä sen soveltamisohjeet elävät vielä, lopullisia linjauksia ei ole julkistettu.
Lukkarinen osti tyhjilleen jääneen rintamamiestalon ja tilan vuonna 2019. Talon ympärillä oli metsitettyjä peltoja, joista hakattiin puut vuonna 2020. Hän alkoi kasvattaa hiehoja vasikasta teuraiksi. Eläimet laidunsivat hakkuuaukkoja.
Nautoja oli enimmillään noin 50. Suunnitelmissa oli vaihtaminen emolehmiin.
Vuonna 2022 Lukkarinen törmäsi uutisiin, joiden mukaan metsämaa tulisi raivata pelloksi kuluvan vuoden aikana, jos siinä joskus haluaisi viljellä muuta kuin nurmea. Hän päätyi tekemään raivauksen, vaikka MMM:n virkamies suositteli odottamaan metsäkatoasetuksen linjauksia.
”Siitä lähtien olin kuin löysässä hirressä. Kaikki talon ympärillä olevat 5,5 hehtaaria olivat raivattuja. Luotin, ettei lainsäädännöstä voi tulla takautuvaa”, Lukkarinen sanoo.
Lähimpänä on lisäksi vain suomaita, jotka eivät sovellu yhtä hyvin laidunnukseen ja joilla liikkuu karhuja.
”Kaikki talon ympärillä olevat 5,5 hehtaaria olivat raivattuja. Luotin, ettei lainsäädännöstä voi tulla takautuvaa.”
Metsäkatoasetuksen tämän hetkisen tiedossa olevan tulkinnan mukaan metsäkato tapahtuu silloin, kun maa raivataan virallisesti, ei silloin kun puut kaadetaan.
”Jos nyt olisin ottanut vasikat ja kasvattanut niitä 1,5 vuotta laiduntaen raivattuja peltoja, en olisi saanut enää teuraskypsinä hyödyntää niitä koska ne ovat aiheuttaneet metsäkatoa.”
Niinpä Lukkarinen päätyi varmuuden vuoksi luopumaan nautojen kasvatuksesta kokonaan. Nyt hän keskittyy kasvinviljelyyn ja hevosten kasvatukseen.
”Asetuksen tarkoitusperähän on hyvä, mutta päättäjät eivät tainneet olla ihan hereillä, mitä se aiheuttaa meille täällä Suomessa.”
”Asetuksen tarkoitusperähän on hyvä, mutta päättäjät eivät tainneet olla ihan hereillä, mitä se aiheuttaa meille täällä Suomessa”, Lukkarinen pohtii.
”Eikö olisi voitu määrittää esimerkiksi, että tuotanto ei saa aiheuttaa metsäkatoa sademetsäalueella. Täällä peltoa raivataan vain tarpeeseen.”
Hänen mielestään päätöksenteko ei mennyt reilusti, kun lainsäädäntö tulee voimaan takautuvasti. Lukkarinen miettii myös, miten asetusta tulkitaan teuraaksi menevien lypsylehmien osalta.
”Ja entä jos nyt vaihtaisi lampaisiin, laajenisiko asetus kenties myöhemmin koskemaan niitäkin. Tällä hetkellä en uskalla tehdä mitään ratkaisuja, seurata vain tilannetta ja odotella määritelläänkö 30 hehtaarin kasviviljelytila aktiivitilaksi vai ei.”
”Tällä hetkellä en uskalla tehdä mitään ratkaisuja, seurata vain tilannetta ja odotella määritelläänkö 30 hehtaarin kasviviljelytila aktiivitilaksi vai ei.”
EU:n metsäkatoasetus julkaistiin kesäkuussa 2023. Asetuksella tähdätään ilmastonmuutoksen hillintään ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseen.
Asetuksen myötä EU-alueella ei saa myydä sellaista kahvia, kaakaota, soijaa, naudanlihaa, palmuöljyä, puuta tai kumia, joka on aiheuttanut metsäkatoa. Asetuksen lopullisesta tulkinnasta ei ole vielä varmuutta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
