Maatilan kasvatti palasi tilalle mutkan kautta – uraa ehti kertyä myös sotilaana

Peräseinäjoella sijaitsevan Mäntysalon luomukanalan historiaan mahtuu monenlaisia käänteitä. Tila on perustettu 1800-luvun loppupuolella. Vuosikymmenien saatossa siellä on kasvatettu lehmiä, hevosia, sikoja sekä kotitarvekanoja.

”Eläintenpito tilalla lopetettiin vuonna 1974 ja siirryttiin tavanomaiseen kasvinviljelyyn. Tämä oli sivutoimista työtä metsäkonealalla työskentelevälle isälleni Timo Mäntysalolle. Luomuun tilan pellot siirrettiin vuonna 1997”, Jussi Mäntysalo kertoo.

Luomukananmunia Mäntysalon tilalla on tuotettu vuodesta 2002 alkaen. Nykyiselle omistajalle Jussi Mäntysalolle ei aina ole ollut itsestään selvää, että hänestä tulee sukutilansa jatkaja.

”Lukiosta valmistuttuani keväällä 2010 lähdin armeijaan. Olin hakenut Säkylään, Porin Prikaatiin valmiusjoukkoihin, koska minulla oli herännyt kiinnostus rauhanturva- ja kriisinhallintaoperaatioista.”

Lukion jälkeen Mäntysalo oli kuitenkin pitänyt myös mahdollisuuden tilan haltuun ottamisesta auki ja laittanut korkeakoulujen hakuvaihtoehtoihin agrologin opinnot. Paikka Seinäjoen ammattikorkeakouluun aukesi, mutta ennen opintojen alkua hän suoritti varusmiespalveluksen sekä jäi töihin puolustusvoimille.

”Työsuhde puolustusvoimissa alkoi kesällä 2011. Lähdin Afganistaniin samana vuonna syksyllä ISAF:n kriisinhallintajoukkoihin. Tuon komennuksen aikana pidin myös yhtenä mahdollisuutena jäädä työskentelemään armeijan leipiin.”

Keväällä 2012 Mäntysalo palasi Suomeen ja aloitti syksyllä agrologin opinnot Ilmajoen kampuksella.

Mäntysalon tilalta luomumunat lähtevät Piispanristin pakkaamoon, jossa ne pakataan Kultamuna-brändin pakkauksiin. Kuva: Linda Virkamäki

Luomuun siirtyminen tilalla tapahtui aikanaan asiantuntijoiden kannustuksen kautta. Heikki Koskimies omalla tietämyksellään sai viljelyn suunnan muutettua. Luomukanala tilalle perustettiin edesmenneen Ulla-Maija Leskisen ansiosta.

”Leskisellä oli vahva tietämys luomu kotieläintuotannosta ja hän oli hyvin perillä siitä, että luomukananmunille oli tuolloin enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Peltojen ollessa jo valmiiksi luomussa oli valinta muutenkin looginen.”

Mäntysalon isä aloitti kanahallin rakennustyöt vuonna 2000 ja seuraavana vuonna ensimmäiset kanat saapuivat tilalle.

Agrologin opintojen aikana Mäntysalo ehti hakea lisäkokemusta ja uusia näkemyksiä Tanskasta. Sopivan harjoittelutilan etsimisessä apuna toimi Heikki Koskimies.

”Sopiva luomukananmunatila löytyi Jyllannin niemimaalta. Viihdyin siellä lopulta puoli vuotta sekä harjoittelun että töiden parissa. Toin mukanani omalle tilalle ruokinnan tarkan ja aktiivisen seurannan. Tapa, jolla kanojen ruokinta on nykyään meillä järjestetty, mahdollistaa ruokinnan muutokset heti, jos tarve sille syntyy.”

Luomukanoilla on mahdollisuus ulkoiluun ja virikkeisiin. Kerroskanala antaa kanoille paremmat mahdollisuudet toteuttaa niille lajityypillistä käytöstä. Kuva: Linda Virkamäki

Mäntysalo valmistui agrologiksi vuoden 2017 keväällä. Valmistumisen jälkeen syksyllä hän aloitti työt ProAgrialla luomuneuvojana ja vuoden 2018 taitteessa kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos.

”Työskentelin luomuneuvojan reilun kahden vuoden ajan. Sukupolvenvaihdoksen myötä töitä riitti, kun palkkatöiden lisäksi hoidin myös oman tilan töitä. Kiitokset täytyy antaa entiselle työnantajalle joustavuudesta sekä isälleni, joka on toiminut tilan töissä apuna.”

Luomukananmunien tilanteen Mäntysalo näkee tällä hetkellä vakaana, vaikka maailman yleinen tilanne onkin hyvin arvaamaton. Kuluttajat ovat koko ajan enemmän tietoisia esimerkiksi eläinten hyvinvointiin liittyvistä asioista.

”Luomussa kanoilla on ulkoilumahdollisuus ja ulkonapitokiellon (8.2.–31.5.) aikana, luomutuotannossa siipikarjalla on enemmän tilaa myös sisätiloissa sekä niille tarjoillaan runsaasti virikkeitä. Niin ja onhan kanoilla oltava luomussa myös kukko, jotta lajityypillinen käytös voitaisiin huomioida kokonaisvaltaisemmin.”

Luomukananmunan tuotannolla on merkitystä myös ympäristön kannalta. Viime aikoina Suomessa on puhuttu muun muassa pääskyjen vähenemisestä maaseutualueilla.

”Luomutuotanto tukee ympäristöä ja on osa luonnonmonimuotoisuutta. Pääskyshavaintojen määrien yleinen väheneminen ei ole luomukotieläintiloilla näkynyt, päinvastoin ne ovat lisääntyneet ja tämän huomaa myös meidän tilallamme.”

Mäntysalon tila on Kultamunan perhetila. Luomumunia tilalla on tuotettu alkaen vuodesta 2002. Kuvassa mukana tilan touhukas koira Vainu. Kuva: Linda Virkamäki

Tällä hetkellä tilalla on yksi kaksiosainen kanahalli. Vuosien varrella tila on ollut mukana erilaisissa kokeiluissa sekä lattiakanalasta on siirrytty kerroskanalaan vuosien 2014–2015 välillä, jotta sisätilat olisivat monipuolisempi ympäristö kanoille.

Isompia investointejakin tilalla on ehditty suunnitella. Tarkoituksena oli laajentaa toimintaa vuonna 2022. Kaikki investointeihin liittyvät valmistelut olivat jo tehtynä, mutta sitten Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainassa.

”Tämän myötä lainojen korot, laite- ja rakennuskustannukset nousivat, tuotantopanokset kallistuivat sekä munien kysyntä hetkellisesti laski. Tuotannollisten ja taloudellisten riskien ja kustannusten nousun vuoksi investointi jätettiin siinä kohtaa tekemättä. Kyllä sitä sai kokea olevansa onnekas, ettei investointeja ollut ehditty alkaa toteuttamaan.”

Luomumunien tuottaja Jussi Mäntysalo on tyytyväinen tämänhetkiseen tilanteeseen. Hyvien yhteistyökumppaneiden kanssa tilanpito on sujuvaa sekä kestävällä pohjalla. Kuva: Linda Virkamäki

Mäntysalon tila on DAVA Foods Finlandin tuottajatila sekä Kultamuna-perhetila. Tilan munat pakataan Piispanristin pakkaamossa Kultamuna-brändin paketteihin.

”Olemme alusta alkaen olleet Munakunta-osuuskunnassa. Pakkauspuolen hoiti ennen täysin Munakunnan osuuskunta. Nykyään Munakunta omistaa puolet DAVA Foods Finlandista ja Tanskalainen DAVA Foods -konserni toisen puolen. Yhteistyöhön pakkaamon kanssa olen tyytyväinen, se on aina ollut rakentavaa ja sujuvaa.”

Munien kysyntä on yleisesti kasvanut ja myös luomumunien kohdalla nähdään positiivisia merkkejä, kuten koko luomusektorilla. Mäntysalon tilalla tuotannon kustannuksia on voitu jakaa ja järkeistää muun muassa yhteistyössä tehtyjen konehankintojen kautta.

”Kun ympärillä on luotettavia ja hyviä yhteistyökumppaneita, tilanpito on sujuvaa. Kustannuksien jakaminen toisten tilallisten kanssa hyödyttää kaikkia osapuolia sekä on muutenkin kestävällä pohjalla”, Mäntysalo toteaa tyytyväisenä.