Raivioiden pakkonurmi ja lannoitusrajat cap-uudistuksessa saavat kritiikkiä tuottajalta

Cap-uudistuksen myötä ensi vuonna tai sitä myöhemmin raivattavan uuden pellon täytyy olla pysyvästi nurmella eikä sitä saa kyntää. Vaatimus koskee alaa, joka on joko raivattu maatalousmaaksi tai ollut aiemmin turvetuotannossa.

Ehto pysyvästä nurmikasvustosta ei koske alaa, joka on ollut viljelykepoinen viimeistään 31.12.2022.

MTK:n johtokunnan jäsen Susanna Valtonen näkee pysyvän nurmen vaatimuksen haitaksi joillekin maatiloille, koska se estää niiden viljelykiertomahdollisuuksia.

Valtonen puhui keskiviikkona maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä cap-uudistuksen esittelywebinaarissa. Osallistujia etäyhteyksien järjestetyssä tilaisuudessa oli yli 2 000.

Valtonen näki haittaa myöskin osalle tiloista lannoitusrajojen tiukennuksessa. Tiukennuksen myötä nykyiset ympäristökorvauksessa olevat fosforirajat koskevat jatkossa kaikkia tiloja (MT 2.9.).

Valtosen mielestä silloin osa karjatiloista joutuu luovuttamaan tilansa lantaa ja sitä joudutaan kuljettamaan kauas eikä pystytä hyödyntämään omilla lähipelloilla.

Aktiiviviljelijän määritelmä jää uudistuksessa Valtosen mielestä liian laveaksi, kun siinä ei vaadita ruuantuotantoa.

Ruokaviraston viljelijäkirjeen mukaan aktiiviviljelijän määritelmäksi tulee: päätoimialasi on maatalous ja olet arvonlisäverovelvollinen alkutuottaja.

Tällöin käytännössä katsotaan onko viljelijä y-tunnuksessaan rekisteröinyt itselleen maatalouteen liittyvän päätoimialan.

Jos tila on saanut edellisenä vuonna EU:n suoria tukia enintään 5 000 euroa, ei päätoimialaa tarkisteta. Pieniä ja keskisuuria tuenhakijoita ei haluta sulkea tukijärjestelmien ulkopuolelle, siksi tällaisille tuenhakijoille ei tehdä syvällisempää tarkastelua, Ruokavirastosta kerrotaan MT:lle.

Valtosen mukaan sukupolvenvaihdoksiin EU:n yhteinen maatalouspolitiikka ei tuo kannusteita. Byrokratia uudistuksessa ei vähene entisestä. Sitä tuskin kukaan tosissaan odottikaan.

Tukimaksatukset Valtonen vaatii tulemaan ajallaan.

Ruokaviraston järjestelmiä täytyy päivittää paljon, kun uusi ohjelmakausi alkaa, viraston ylijohtaja Matti Puolimatka kertoi.

Tavoitteena on, että ensi vuonna kaikki tarvittava tukien hakuun ja maksatukseen on kunnossa, kun tukien haku alkaa. Päivitettävää ja uusittavaa järjestelmissä riittää kuitenkin vielä pitkäksi aikaa sen jälkeen.

Sähköinen asiointi lisääntyy jatkossa ja paikan päällä tehtävät peltovalvonnat vähenevät. Hallinto voi esimerkiksi jatkossa pyytää viljelijältä tietoja tietystä lohkosta ja viljelijä voi lähettää siitä älypuhelimella valokuvan.

Viljelijöiden ja hallinnon sähköisen kanssakäymisen uskotaan vähentävän virheitä tukiehtojen noudattamisessa.

Yli 1 000-sivuista cap-suunnitelmaa ei webinaarissa luonnollisesti pystytty kovinkaan yksityiskohtaisesti käymään läpi.

Hallinnon puheenvuoroissa esiin tuli, että moni asia maatalouspolitiikassa ja tukiehdoissa säilyy ennallaan ja käytössä oleva kokonaisrahamäärä on melko entisellään.

Ruokavirasto aikoo järjestää uudesta ohjelmakaudesta koulutusta niin kasvotusten kuin verkossa. Myös ministeriö järjestää lisää yleisluontoisia webinaareja.