Mehiläiset ovat ruuantuotantomme kannalta avainpelaajia. Kuva: Kimmo Haimi
Nyt tarvitaan tekoja luontokadon pysäyttämiseksi – ilman pölyttäjiä ruokapöydästä tulisi huomattavasti värittömämpi
Pölyttäjät ovat avainasemassa ruuantuotantomme kannalta, mutta sukupuutto uhkaa yhä suurempaa osaa pölyttäjistä.Tilaajalle
Mesipistiäislajeista eli tutummin mehiläisistä joka kolmas laji on uhanalainen. Kuva: Jarkko SirkiäPölyttäjäkadosta puhutaan nykyään jatkuvasti. Se on osa laajempaa kokonaisuutta, luontokatoa, joka uhkaa maapallon elämää.
Luontokadolla tarkoitetaan ihmisen toiminnasta johtuvaa luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä. Ilmiö on globaali ja ilmenee esimerkiksi lajien sukupuuttoina tai ekosysteemien rapautumisena.
Turun yliopiston biodiversiteettitutkimuksen professori Ilari Sääksjärvi kertoo tärkeimmät syyt luontokadolle. Suurin syy on elinympäristöjen tuhoutuminen; ihminen muuttaa tai tuhoaa eliöiden luonnollisia elinympäristöjä. Muita syitä ovat lajien kestämätön hyödyntäminen, ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen ja kemikalisoituminen sekä vieraslajit, jotka valtaavat alaa ja syrjäyttävät alueiden alkuperäisiä lajeja.
”Maailman talousfoorumi nosti vuonna 2022 ilmastonmuutoksen ja luontokadon rinnakkain ihmiskunnan vakavimmiksi uhiksi. Luontokadosta ei kuitenkaan puhuta yhtä paljon kuin ilmastonmuutoksesta, koska sen vaikutukset näkyvät esimerkiksi sään ääri-ilmiöitä heikommin arkipäivässä”, Sääksjärvi kertoo.
Suomessa luontokadosta riittää tietoa. Luontoa on seurattu ja tutkittu tarkkaan ja pitkään.
”Suomi on tavallaan luonnon monimuotoisuuden mahtimaa. Täällä tiedetään, mitä lajeja meillä on ja mitkä lajit ovat katoamassa. Keskimäärin 12 prosenttia Suomessa elävistä lajeista ovat uhanalaisia, ja niiden osuus on kasvanut huomattavasti viimeisen 20 vuoden aikana”, Sääksjärvi toteaa.
”Tulee muistaa, että pölyttäjät ovat toki tärkeitä meille ruuantuotannon ja pölytyspalvelun kautta, mutta ne ovat myös hyvin tärkeitä luonnon ravintoverkkojen kannalta. Mikään laji ei häviä yksin, vaan mukana häviää aina myös muita lajeja”, Sääksjärvi muistuttaa.
Suomessa ja laajemmin EU:ssa on tällä hetkellä valmisteilla useita strategioita luontokadon pysäyttämiseksi. ”Tavoitteet ovat kunnianhimoisia, ja uskallan sanoa, että mikäli asetettuihin tavoitteisiin päästäisiin, voimme oikeasti pysäyttää luontokadon. Nyt kuitenkin pitää saada strategioiden lisäksi varmistettua niiden riittävä toimeenpano.”
Suuri osa suomalaisista on metsän- tai mökinomistajia ja jo niiden kautta voi tehdä paljon hyvää luonnon monimuotoisuudelle. Metsiin voi jättää lahopuita ja mökin pihasta voi jättää nurmikon osittain ajamatta. Torjunta-aineiden käyttöä voi välttää ja perustaa pihalle esimerkiksi kukkakaistoja tai -niittyjä.
Hyvänä esimerkkinä biodiversiteettitietoisuuden lisäämisestä Sääksjärvi nostaa Pelasta pörriäinen -kampanjan kahden vuoden takaa. Itsessään hyönteishotellien merkitys on tärkeä paikallisesti, mutta sitäkin tärkeämpää on tietoisuuden leviäminen ja esimerkki siitä, että jokainen voi tehdä hyviä asioita luonnon monimuotoisuuden eteen. Esimerkiksi kouluissa ja päiväkodeissa tehtiin kampanjan aikana hyönteishotelleja, ja lapset veivät tietoa pölyttäjäkadosta ja biodiversiteetista koteihin. Näin lapset toimivat esimerkkeinä aikuisille.
Ilman pölyttäjiä ruokapöydästä tulisi huomattavasti värittömämpi: esimerkiksi marjat, hedelmät, pähkinät, kaakao ja kahvi jäisivät kokonaan pois. Rypsi- tai rapsiöljyä ei olisi enää saatavilla jokapäiväiseen käyttöön.
Kauppareissulla kuluttaja voi tehdä valintoja, jotka ovat hyväksi luonnon monimuotoisuudelle. Sääksjärvi nostaa esimerkeiksi kestävistä valinnoista ainakin kasvispainotteisen ruokavalion, niittylihan, lähialueilta kestävästi pyydetyn kalan ja luomutuotteet.
”Suomalaiset myös ostavat enemmän ruokaa kuin todellisuudessa kuluttavat. Hävikin vähentäminen ja liiallisen kulutuksen välttäminen ovat tärkeitä luontokadon hillitsemisessä”, Sääksjärvi kertoo.
Lidlissä käytiin Pölyttäjäiset-kampanjan yhteydessä koko kaupan valikoima läpi ja tutkittiin Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa, mitkä kaikki tuotteet häviäisivät kaupan hyllyltä ilman pölyttäjiä.
”Ruokakaupassa ollaan pölyttäjistä hyvin riippuvaisia, mutta samaan aikaan tavanomainen ruuantuotanto vaikuttaa usein negatiivisesti pölyttäjiin”, Lidlin valikoiman vastuullisuuspäällikkö Laura Kvissberg kertoo.
Kauppa voi vaikuttaa pölyttäjien ja ruuantuotannon tulevaisuuteen asettamalla myymiensä tuotteiden viljelyssä kriteerejä esimerkiksi torjunta-aineiden käytölle ja maanmuokkaukselle. Lidl edellyttää kaikilta hedelmien ja vihannesten toimittajilta hyväksyttyä Global GAP- tai vastaavaa ympäristösertifiointia.
Pölyttäjäiset-kampanjassa nostetaan myös esiin sellaisia tuotteita, joiden avulla jokainen voi tehdä pölyttäjien kannalta parempia ostopäätöksiä. Esimerkiksi Reilun kaupan tuotteet tai luomutuotteet ovat tällaisia tuotteita. Lidlissä esimerkiksi kaikki kahvit, teet ja banaanit ovat vastuullisuussertifioituja, mikä tarkoittaa sitä, että niiden vastuullisuus on kolmannen osapuolen, esimerkiksi Reilun kaupan, varmistama.
Kampanja on toteutettu yhteistyössä Suomen luonnonsuojeluliiton kanssa.
Lue lisää:
Sopivasti laiska viherpeukalo edistää luonnon monimuotoisuutta
Näillä keinoilla pystyt lisäämään pölyttäjien määrää puutarhassa
- Osaston luetuimmat
