”Tiedote navettainvestointien jäädyttämisestä on järisyttävää luettavaa, mutta...” ‒ ympäristöneuvos pitää metsäkatoasetuksen suurimpana ongelmana takautuvuutta
Maarit Loiskekoski ympäristöministeriöstä arvioi, että navettainvestointien jäädyttämisessä on kyse varovaisuusperiaatteen noudattamisesta.Tilaajalle
Metsäkatoasetus tulee voimaan toukokuussa, mutta epäselvyyttä on edelleen takautuvuuden soveltamisesta ja metsäkadon määritelmästä, jonka mukaan metsän pinta-ala ei saa pienentyä. Arkistokuva maitotilalta. Kuva: Mikko NikkinenYmpäristöneuvos Maarit Loiskekoski ympäristöministeriöstä pitää metsäkatoasetuksessa suurimpana ongelmana takautuvuutta, jonka osattiin odottaa aiheuttavan Suomelle isoja ongelmia. Hän kuitenkin rauhoittelee tilannetta.
”Myönnän, että maa- ja metsätalousministeriön tiedote navettainvestointien jäädyttämisestä on järisyttävää luettavaa, mutta sen julkaisussa lienee kyse varovaisuusperiaatteen noudattamisesta. Asetus on tulossa voimaan ja tällä halutaan varmistaa, ettei kukaan nyt lähde sen vastaisiin investointipäätöksiin.”
Asetus tulee voimaan toukokuussa, mutta epäselvyyttä on edelleen takautuvuuden soveltamisesta ja metsäkadon määritelmästä, jonka mukaan metsän pinta-ala ei saa pienentyä.
”Komission puolelta tarvitaan nyt selvyys siihen, miten iso määrä kaadettuja puita tulkinnan mukaan aiheuttaa metsäkatoa. Komission virkamiehistössä on ollut neuvottelujen aikana erittäin tiukkoja tulkintoja, joiden mukaan muutaman puun kaataminen tulkitaan metsäkadoksi.”
Asiaa selvittää maa- ja metsätalousministeriö, jonka vastuulla kansallisen lainsäädännön toimeenpano on.
Metsäkatoasetuksen tavoite on pysäyttää globaali metsäkato ja sen aiheuttamien tuotteiden pääsy markkinoille.
”Globaalisti maatalous on suurin metsäkatoa aiheuttava ja hiilinieluja vähentävä tekijä. Metsäkato on myös biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pääasiallisin syy. Metsäkatoasetus on siis sinänsä positiivinen asia. EU ei voi kohdistaa vaatimuksiaan vain alueensa ulkopuolisiin maihin, myös sisämarkkinoilla on toimittava samojen vaatimusten mukaan”, Loiskekoski toteaa.
Loiskekosken mukaan ministeriöt ovat neuvotteluvaiheessa ajaneet Suomen kantaa ristiriidattomasti.
”Kovat väännöt tähän liittyen on käyty. Lopulta EU:ssa ei ole ymmärretty metsävaltaisen Suomen näkökulmaa. Sitä, että tehtiin Suomessa mitä tahansa investointia tai infrastruktuuria, se kohdistuu yleensä metsämaahan. Tästä huolimatta EU:n kanta tulee määrittämään lainsäädännön.”
- Osaston luetuimmat
