Raiviopeltojen naudanlihan myyntikiellosta ei vielä selvyyttä ‒ Eu-komission ehdotus: uusilla raivioilla tuotettu liha ei olisi markkinakelpoista

EU:n metsäkatoasetus voi vaikuttaa raiviopeltoihin ja suomalaiseen naudanlihantuotantoon. Yksityiskohtia ei kuitenkaan vielä tarkkaan tiedetä.

Metsäkadon ehkäisemiseen tarkoitettu asetus koskettaisi toteutuessaan Suomessa etenkin naudanlihan tuotantoa, kertoi maa- ja metsätalousministeriö vuosi sitten helmikuussa.

Komission ehdotuksen mukaan vuoden 2021 alusta ja sen jälkeen raivatulla pellolla tuotettu naudanliha ei olisi markkinakelpoista, mikäli se on aiheuttanut metsäkatoa.

Tavoitteena on ehkäistä tiettyjen EU:n ulkopuolella tuotettujen, metsäkatoa aiheuttavien tuotteiden pääsyä EU-markkinoille ja minimoida EU:n osuus maailmanlaajuiseen metsäkatoon ja metsien tilan heikkenemiseen.

Voimaantullessaan säännökset koskisivat myös EU:n sisämarkkinoita.

Komission ehdotus koskee nimenomaan pellonraivauksesta aiheutuvaa metsäkatoa, koska 80–90 prosenttia maailman metsäkadosta aiheutuu maataloustuotannon laajentumisesta.

Tuoteryhmiä, joihin sääntely kohdistuu, ovat: soija, palmuöljy, kahvi, kaakao, nautakarja, puu ja kumi sekä niitä sisältävät tai niistä valmistetut tuotteet. Tulevaisuudessa listalle voitaisiin lisätä muitakin tuotteita.

Joulukuussa jäsenmaat hyväksyivät metsäkatoasetuksen alustavan sovun. Suomi pidättäytyi äänestämästä ja jätti lausuman, jossa alleviivataan Suomelle ongelmallisia kohtia.

Asetus kieltää asettamasta markkinoille tuotteita, jos niiden tuotanto on aiheuttanut metsäkatoa tai metsien tilan heikkenemistä 31.12.2020 jälkeen. Suomessa potentiaaliset vaikutukset koskisivat erityisesti metsätalouden toimijoita sekä nautakarjan tuotantoa.

Suomelle keskeisimmät ongelmat liittyvät asetuksen taannehtivuuteen, maatalousrakennusten tulkintaan sekä metsien tilan heikkenemisen määritelmään.

Mitä asetus käytännössä tarkoittaisi, kielletäänkö peltoa vuoden 2020 jälkeen raivanneiden tilojen naudanlihan myynti? Entä, jos on kaatanut metsää uuden navetan tieltä?

”Asetusehdotuksen vaikutuksiin liittyy vielä avoimia kysymyksiä. Ei ole tulkinnallisesti vielä selvää, mitä se lopulta tarkoittaa suomalaiselle maataloudelle. Yksityiskohtiin ei ole vielä vastauksia”, sanoo osastopäällikkö Minna-Mari Kaila maa- ja metsätalousministeriöstä.

Vielä on auki, miten pellon raivausta ja rakentamista asetuksessa lopulta tulkitaan.

”Pyritään löytämään ratkaisu, että suomalainen viljelijä pystyy tämän kanssa elämään. Luotan, että ratkaisu löydetään tässäkin asiassa”, Kaila sanoo.

Takautuvuus on asetuksessa iso ongelma, Kaila huomauttaa. Vuonna 2023 voimaan tulevassa asetuksessa puututtaisiin jo aiemmin tehtyihin ratkaisuihin.

”Suomi on hyvin metsäinen maa. Metsää joudutaan usein kaatamaan, kun yritystoimintaa kehitetään”, Kaila toteaa.

Asetus tulee voimaan kevään aikana, todennäköisesti maalis–kesäkuussa. Sen soveltaminen alkaa puolitoista vuotta voimaantulon jälkeen.

Asetus tulee vaikuttamaan myös elintarviketeollisuuteen Suomessa, kun se puuttuu soijan, palmuöljyn, kahvin ja kaakaon tuotanto-oloihin.

Suomessa raivataan peltoa noin 2 000–4 000 hehtaaria vuodessa. Jonkun verran peltoa poistuu vuosittain rakentamisen, teiden ja rautateiden alle tai metsitykseen. Kokonaispeltoala on pysynyt vakaasti 2,2 miljoonassa hehtaarissa.

Maaseudun Tulevaisuuden viime vuoden lopulla tekemässä viljelijäkyselyssä kuusi prosenttia vastaajista kertoi aikovansa raivata lisää peltoa tulevana kesänä. Suosituinta raivaaminen oli suurilla karjatiloilla.

Raivaamaan aikovien kannattanee seurata metsäkatoasetuksen etenemistä. On myös syytä huomata, että cap-uudistuksen myötä tänä vuonna tai myöhemmin raivattavan uuden pellon täytyy olla pysyvästi nurmella eikä sitä saa kyntää.