Suuret karjatilat aikovat raivata lisää peltoa – ensi vuodesta alkaen uudet raiviot on pidettävä pysyvästi nurmella

Kuusi prosenttia viljelijöistä aikoo raivata ensi vuonna uutta peltoa. 87 prosenttia ei aio raivata ja seitsemän prosenttia ei osaa sanoa.

Tulos selviää Maaseudun Tulevaisuuden Kantar TNS Agrilta tilaamasta viljelijäkyselystä. Kysely on tehty 27.10.–16.11. DataLaari-verkkokyselynä. Kyselyyn vastasi 848 viljelijää. Otos on painotettu edustavaksi tuotantosuunnan, alueen ja tilakoon mukaan.

Vastaavaa kyselyä ei ole aiemmin tehty, joten ei voida suoraan verrata onko raivausinto laskemassa vai nousemassa.

Virallisten arvioiden mukaan peltoa on raivattu viime vuosina noin 2 000–4 000 hehtaaria vuodessa. Kaikkiaan Suomessa on peltoa 2,27 miljoonaa hehtaaria.

Pellon raivaaminen on suosituinta suurilla karjatiloilla. Kyselyn mukaan yli sadan hehtaarin tiloista 15 prosenttia aikoo raivata ensi vuonna uutta peltoa.

Alle 30 hehtaarin tiloista raivaamaan aikoo lähteä kaksi prosenttia ja 31–100 hehtaarin tiloista peltoa aikoo raivata lisää 8 prosenttia.

Maito- ja lihanautatiloista 13 prosenttia aikoo raivata lisää maata. Myös sikatiloista 11 prosenttia on kertonut raivausaikeista, vaikka ensi vuonna raivatulle pellolle tulee nurmipakko.

Viljatiloista viisi ja erikoiskasvitiloista kolme prosenttia aikoo kasvattaa ensi vuonna pinta-alaansa raivaamalla.

Tukialueittain katsottuna AB-alueella raivata aikoo viisi prosenttia tuottajista ja C-alueella kahdeksan prosenttia.

C-alueen sisällä raivaajien osuus kasvaa aivan pohjoiseen mentäessä. C2p–C4-alueella 11 prosenttia tuottajista aikoo raivata uutta peltoa. C1-alueella osuus on kahdeksan ja C2-alueella kuusi prosenttia.

Toisaalta Lounais-Suomen alueella seitsemän prosenttia aikoo raivata, mikä on enemmän kuin AB-alueella keskimäärin.

Alle 40-vuotiaista kahdeksan prosenttia aikoo raivata peltoa. Sitä vanhemmista raivata aikoo 5–6 prosenttia.

Tuottajajärjestö MTK:n jäsenet aikovat raivata useammin peltoa kuin viljelijät, jotka eivät kuulu järjestöön. MTK:hon kuuluvista seitsemän prosenttia vastaa raivaavansa. Ei-jäsenistä neljä prosenttia vastasi raivaamiselle kyllä.

Kyselyn mukaan viljelijöistä 76 prosenttia on MTK:n jäseniä.

Cap-uudistuksen myötä ensi vuonna tai sitä myöhemmin raivattavan uuden pellon täytyy olla pysyvästi nurmella eikä sitä saa kyntää. Nurmikasvuston voi uusia suorakylvönä tai kevennetyllä muokkauksella siten, että uusi kasvusto kylvetään heti aiemman kasvuston muokkauksen jälkeen.

Ehto pysyvästä nurmikasvustosta ei koske alaa, joka on ollut viljelykelpoinen viimeistään 31.12.2022.

Vaatimuksen on odotettu vähentävän kiinnostusta raivata tai muutoin ottaa käyttöön uutta maatalousmaata. Ehdollisuuden vaatimusten noudattaminen on kaikkien viljelijätukien täysimääräisen saamisen edellytyksenä.

Raiviopellot ovat cap-uudistuksen myötä saamassa perustuen, mutta eivät lähtökohtaisesti muita tukia.

”Ensi vuonna tai myöhemmin raivattavalle maatalousmaalle voidaan myöntää EU:n suoria tukia tietyin rajoituksin”, kertoo ylitarkastaja Mirka Holmén Ruokavirastosta.

”Koska alat eivät ole lähtökohtaisesti korvauskelpoisia, ei niille voida myöntää sellaisia tukia, joiden edellytyksenä on alan korvauskelpoisuus.”

Näitä ovat muun muassa luonnonhaitta-, ympäristö- ja luomukorvaus sekä kansalliset tuet.

Raiviopeltojen tuet ovat jakaneet viljelijöiden mielipiteet ja aiheuttaneet kitkaa tuottajajärjestössä. MTK:n valtuuskunta linjasi kevätkokouksessaan, että raiviopeltoja tulisi ottaa korvauskelpoisuuden piiriin ely-keskuksittain sitä mukaa, kun vanhoja peltoja poistuu viljelystä ja siten korvauskelpoisuuden piiristä.

Pellon raivaamiselle saattaa joskus tulla maksu. Kesällä maa- ja metsätalousministeriö ja ympäristöministeriö alkoivat yhdessä selvittää mahdollista maankäyttömaksua.

Se kohdistuisi pellonraivauksen lisäksi kaikkeen metsäkatoa aiheuttavaan toimintaan, kuten teiden ja rakennusten alta kaadettaviin metsiin. Päätöksiä siitä ei ole tehty.