Nurmikasveista ei voi käyttää tilan omaa siementä

Nurmikasvien tai apilan kylvössä ei voi käyttää tilan omaa siementä (TOS).

Viljelijällä on oikeus käyttää tietyistä kasvilajeista omalla tilallaan tuottamaa satoa kylvösiemeneksi omalla tilallaan, kun hän maksaa siitä korvauksen kasvinjalostajalle.

Korvaus maksetaan Suomessa lajikkeen käyttöoikeusmaksuna eli TOS-maksuna.

Oikeus koskee hybridilajikkeita lukuun ottamatta seuraaviin kasvilajeihin kuuluvien lajikkeiden viljelyä: kaura, ohra, ruis, vehnä, ruisvehnä, rypsi, rapsi, pellava, herne, härkäpapu, peruna ja tattari.

Nurmikasvit tai apilat eivät kuulu tämän oikeuden piiriin eli niiden suojatuista lajikkeista viljelijällä ei ole ollenkaan oikeutta käyttää tilan omaa siementä. Ainoa laillinen tapa on käyttää sertifioitua siementä.

”On hyvä huomata, että nurmituotannossa kylvösiemenkustannus on aika marginaalinen osa kokonaiskustannuksia, kun nurmi uudistetaan noin neljän vuoden välein ja vuosittain otetaan 2–3 satoa. Tilan oman siemenen käyttöä ei muissa maissa juurikaan edes tunneta”, toimitusjohtaja Markku Äijälä Boreal Kasvinjalostuksesta toteaa.

Toisinaan nurmikasvien oman siemenen käyttö nousee keskusteluun. Lainsäädäntö on kuitenkin ollut tältä osin samanlainen jo vuodesta 1999, jolloin alettiin periä edellä mainittujen lajien osalta lajikkeen käyttöoikeusmaksua (TOS).

Laki perustuu kansainvälisiin sopimuksiin eikä siihen ole näköpiirissä muutoksia.

Poikkeuksena nurmi- ja rehukasvilajikkeista on vanhat suojaamattomat lajikkeet, joille ei ole haettu kasvinjalostajan oikeutta. Niistä voisi käyttää tilalla lisättyä siementä, jos sen näkisi mielekkääksi.

Uudet lajikkeet ovat kuitenkin sato- ja laatuominaisuuksiltaan vanhoja selvästi parempia ja niiden viljelijälle tuottama lisäarvo on moninkertainen verrattuna sertifioidun siemenen hintaan sisältyvään jalostajalle menevään rojaltiin, Äijälä sanoo.