Tämä pelto saatiin puitua viime lauantaina, nyt pelto ei enää olisi kestänyt puimurin painoa. Syvät urat pellossa voivat tasoittua, jos muokkaukseen päästään syksyn aikana. Kuva: Johannes Tervo
Vesi ja vilja lainehtivat samalla pellolla – "Mitä tehdään syksyllä kaikelle lietelannalle, jos ei päästä puimaan?”
Sikayrittäjä toivoo ministeriltä poikkeusta, jotta lietteen levityksen ehtoja lievennettäisiin.TilaajalleSeinäjoki
Mika ja Masa Manni tarkistivat kahlaamalla veden syvyyden tulvivalla ohrapellolla. Puinnista on yleensä tähän aikaan elokuuta tehty valtaosa, nyt vasta kymmenen prosenttia. Kuva: Johannes TervoSadekausi on tehnyt rumaa jälkeä myös Seinäjokeen kuuluvan Peräseinäjoen viljoille: laon ja jälkiversonnan lisäksi vettyneet pellot eivät tahdo enää kantaa puimuria.
Ojajärventie on sanamukaisesti muuttumassa järvimaisemaksi. Rehuohrapeltoja Seinäjoen varressa lainehtii paikoin niin, että tähkät ovat jääneet pinnan alle.
Lauantain jälkeen paikallinen sademäärä on ylittänyt 80 milliä. Läheisessä Jouttikoskessa vesi on noussut 1,2 metriä lyhyessä ajassa.
Toisin kuin vielä lauantaina, tiistaina kaikki ojatkin ovat piripinnassa Peräseinäjoella.
”Puimuri painuu nyt helposti peltoon, näin kävi jo lauantain puinneissa. Nyt pelloille ei ole asiaa pariin viikkoon. Ei, vaikka on paripyörät ja neliveto”, kertoo Ojajärventien varrella sikayrittäjänä toimiva Mika Manni.
Sikayrittäjän käytössä olevasta 800 hehtaarin rehuvilja-alasta vasta kymmenesosa on saatu talteen. Puolet siitä on ohraa, loput vehnää ja kauraa.
Hän lähetti tiistaiaamuna viestiä tilanteesta maakunnassa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahille (KD).
”Kirjoitin ministerille rehun riittävyydestä, jotta eläinten ruokinta saadaan turvattua ensi talven. Siihen tarvitaan valtiovallan toimia.”
”Nyt eletään poikkeustilannetta.” Mika Manni
Suurinta ongelmaa Manni ennakoi yksimahaistiloille, jos nykysäännöt lietelannan levittämisestä pelloille eivät muutu. Lietettä voi laskea vain poikkeusluvalla niille pelloille, joilta satoa ei ole korjattu.
”Jotain helpotusta tähän sääntöön pitäisi nyt saada. Tänä syksynä sitä saadaan levitettyä tuskin lainkaan edes niille vähille aloille, jotka on saatu puitua. Nyt eletään poikkeustilannetta, jolloin pitäisi saada levittää fosfori korjaamattomillekin pelloille.”
Yleensä syysviljalle on saatu liete levitettyä, minkä ansiosta muita lannoitteita ei ole tarvittukaan.
Nyt Mannilla jää korjaamatta sato, jonka panokset ovat olleet lannoitteina kalliimpia kuin koskaan. Tämän lisäksi euroja palaa polttoöljyyn, kun kostea vilja vaatii vielä pitkän kuivauksen.
”Peltojen kantokyky on monin paikoin mennyt ja jatkuvat sateet ovat jo heikentäneet laatua viljoilla.” Juha-Matti Toppari
Pahasti lakoontuneen ohrapellon sato on menetetty. Nyt uutta sukupolvea on jo kasvamassa tähkälle. Kuva: Johannes TervoViljankorjuun tilanne on ProAgrian toimialapäällikkö Juha-Matti Topparin mukaan eteläisessä Suomessa vielä pohjalaismaakuntiakin kriittisempi. Hän kuvailee tilannetta todella kurjaksi.
”Puinnit ovat Etelä-Pohjanmaalla vielä alussa ja jatkuvien sateiden vuoksi puimaan ei päästä. Peltojen kantokyky on monin paikoin mennyt ja jatkuvat sateet ovat jo heikentäneet laatua viljoilla”, Toppari arvioi.
Erityisesti laossa olevat kasvustot ovat pian mennyttä, eikä niitä Topparin mukaan kannata puida, jos niitä ei pian saada pellosta pois.
”Tähkäidäntää voi tulla, jos lämmin ja sateinen säätila jatkuu. Nyt jo on tietyillä kasveilla ja lajikkeilla tätä havaittavissa. Lisäksi puintipäivät alkavat lyhentyä uhkaavasti, jos pitkäaikaista poutaa ei pian tule. Tämä viikko näyttää todella epävakaiselta sadekuurojen vuoksi”, Toppari sanoo.
Vesi tekee rumaa jälkeä viljalle. Kuva: Johannes TervoJuttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
