Rypsiala kasvoi yli puolitoistakertaiseksi, syysvehnäala yhtä iso viimeksi 1970-luvun alussa
Kauraa kylvettiin 5 prosenttia viime vuotta vähemmän ja kevätvehnää 12 prosenttia vähemmän.
Limingan Tupoksessa kylvettiin kesäkuun alussa kauraa. Kuva: Kai TirkkonenKevään vaikeat kylvösäät näkyvät selvästi kevään tukihakemuksissa. Moni näyttää vaihtaneen myöhäiset viljalajit ja -lajikkeet lyhyemmän kasvuajan vaativiin kasveihin.
Viljaa kasvaa tänä vuonna 1 063 000 hehtaarilla. Ala supistui viime vuodesta 20 000 hehtaaria eli kaksi prosenttia.
Rehuohra-ala säilyi viime vuoden lukemissa, mutta mallasohra-ala laski 8 prosenttia.
Kauraa kylvettiin 5 prosenttia viime vuotta vähemmän ja kevätvehnää 12 prosenttia vähemmän.
Rypsin kylvöala kasvoi viime vuodesta 58 prosenttia 30 000 hehtaariin. Rapsiala laski viime vuodesta 23 prosenttia 8 300 hehtaariin.
Luonnonvarakeskuksen tilaston viljelyalat pohjautuvat päätukihaun tallennustilanteeseen sunnuntaina. Silloin käytettävissä oli 98 prosenttia viljelyalailmoituksista.
Rehuteollisuus kaipaa kotimaista valkuaista, mutta sen suhteen uutiset ovat huonoja. Herneala kääntyi viime vuoden reippaan nousun jälkeen 7 prosentin laskuun ja härkäpapuala laski peräti 30 prosenttia.
Kumina-ala laski 8 prosenttia ja peruna-ala 3 prosenttia.
Syysvehnää kylvettiin viime syksynä reippaasti. Sitä on nyt kasvussa 55 000 hehtaaria, mikä on 125 prosenttia vuodentakaista enemmän. Ala on ollut yhtä iso viimeksi 1970 -luvun alussa.
Ruisala sen sijaan pieneni 6 prosenttia.
Rehunurmialaksi tukihakemuksissa ilmoitettiin 797 000 hehtaaria, mikä on pari prosenttia viimevuotista enemmän.
Kesantoala nousi 3 prosenttia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat