Viljelystä luopuneet pitävät kiinni pellon omistuksesta – heikentää mahdollisuuksia tilusjärjestelyiden tekoon

Keski-Pohjanmaalla on toteutettu useita tilusjärjestelyhankkeita. Alueella tehdyssä haastattelututkimuksessa havaittiin, että viljelijät näkevät ne hyvänä keinona tehostaa peltoviljelyä ja parantaa sen kannattavuutta.

Tilusjärjestely on maanmittaustoimitus, jossa tiluksia vaihdetaan kiinteistöjen kesken tai siirretään kiinteistöstä toiseen täyttä rahakorvausta vastaan.

Tilusjärjestelyn avulla voidaan muodostaa helpommin viljeltäviä ja suurempia peruslohkoja. Se mahdollistaa nykyaikaisen konekannan sujuvan käytön. Samalla liikennöinti järkevöityy, polttoainekulut pienenevät ja kaukana sijaitseville peltotilkuille tai peltoheitoille voi löytyä vaihtoehtoista käyttöä, Peltori-kyselytutkimuksen raportissa todetaan.

Haastatellut viljelijät korostivat erityisesti, että tilusjärjestelyillä voidaan parantaa peltojen sijaintia niin, että ne ovat lähempänä tilakeskusta. Lisäksi ojien ja teiden kuntoon laitto helpottuu.

Kyselyn tulosten mukaan pelto ei helposti vaihda omistajaa viljelystä luopumisen jälkeen, sillä tarvetta myyntiin ei välttämättä ole. Useimmin pellot laitetaan vuokralle tai sovitaan viljelystä muutoin.

”Viljelystä jo luopuneiden piirissä pellot pidetään omistuksessa jo siitäkin syystä, että vaikka tällä hetkellä viljelyä jatkavaa ei perhepiirissä ole, halutaan päätös jatkamisesta tai muista omistusratkaisuista jättää seuraavalle polvelle”, kertoo hankkeen vetäjä, tutkimusprofessori Pasi Rikkonen.

Kaikkia pellonomistajia tarvittaisiin mukaan, kun maatalouden tilusrakennetta parannetaan.

Viljelijät kokevat tärkeäksi, että vaihdettavan pellon ominaisuuksia voidaan arvioida luotettavasti, jotta päästään hyvään maanvaihdon lopputulokseen.

Erityisesti mainittiin peltojen ravinnearvot, pH, maalaji, maan rakennetilanne, kivisyys, ojitustilanne, salaojakartat ja vesitalous laajemminkin.

Viljelijät ja viljelystä luopuneet arvioivat myös edellytyksiä ja kysyntää matalan kynnyksen karttapohjaiselle, sähköiselle alustalle pelto- ja metsämaan kauppa-, vuokraus- ja vaihtopaikaksi.

Viljelijät näkivät tilusrakenteen kehittämistä edistävälle uudelle sähköiselle palvelulle enemmän mahdollisuuksia kuin viljelystä luopuneet: luopuneista kaksi kolmasosaa ei ollut kiinnostuneita tällaisesta palvelusta.

”Suurin haaste on todennäköisesti uuden palvelun markkinointi. Miten tällainen vaihdantapaikka saatetaan palvelun tarvitsijoiden eli sekä viljelijöiden että viljelystä luopuneiden tietoisuuteen? Molemmissa täytyy onnistua, sillä palvelusta tulee toimiva vasta, kun sillä on riittävä määrä käyttäjiä”, toteaa Luken tutkija Jussi Leppänen.

Peltori-kyselytutkimus toteutettiin kevättalvella 2021 puhelinhaastatteluina. Näitä edelsi yhdeksän viljelijähaastattelua sekä kaksi työpajaa, joiden pohjalta kysely valmisteltiin.

Kyselyyn vastasi 248 keskipohjalaista pellonomistajaa, joista 142 oli viljelijöitä ja 106 viljelystä luopuneita. Tulokset painotettiin alueen pellonomistajakuntaa edustaviksi.

Tutkimusta rahoittivat Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera sekä Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK vuosina 2019–2022.