Tilusjärjestely voi polttaa peltotukia pahimmillaan vuosiksi – lohkojen korvauskelpoisuuksien kanssa on oltava tarkkana

Tilusjärjestelyssä on syytä tarkistaa tarkkaan sen mahdolliset vaikutukset peltotukiin ennen kuin järjestely lyödään lukkoon.

MT:n toimitukseen yhteyttä ottanut nimettömänä pysyvä viljelijä kertoo huomattavista tukimenetyksistä tilusjärjestelyssä.

Viljelijä kertoi antaneensa tilusjärjestelyssä pois 20 hehtaaria peltoa, jolla oli korvauskelpoisuus. Vastineeksi hän sai 20 hehtaaria raivattua peltoa, jolla ei ollut korvauskelpoisuutta.

Jos pellolla ei ole korvauskelpoisuutta, sille ei voida maksaa luonnonhaittakorvausta, ympäristökorvausta, kansallisia peltotukia eikä luomukorvausta.

Perus- ja viherryttämistukea voi saada, jos ala täyttää tukikelpoisuusehdot ja tilalla on riittävästi tukioikeuksia käytettävissä.

Korvauskelvotonta peltoalaa voi anoa korvauskelpoiseksi enintään viisi hehtaaria vuodessa. Tällöin kyseisen tapauksen koko 20 hehtaarin korvauskelpoisuus toteutuisi neljän–viiden vuoden aikana.

Korvauskelpoisuudet on vahvistettu peruslohkoille vuonna 2014 ohjelmakauden alussa ja ne jatkuvat myös nyt siirtymäkaudella, kerrotaan maa- ja metsätalousministeriöstä.

Korvauskelpoisuuden ulkopuolelle on muun muassa ilmastosyistä jätetty uudet raivatut pellot.

Korvauskelpoisuus on voitu ohjelmakaudella antaa peltolohkoille silloin, kun tilusjärjestelyssä järjestellään lohkoja paremmin viljeltäviksi.

Rajana uudelle korvauskelpoisuudelle on ollut viisi hehtaaria tilaa kohti vuodessa.

Asiaa tarkastellaan vuosittain ja siitä päättää valtioneuvosto antaessaan niin sanotun hakuasetuksen, ministeriön ja Maanmittauslaitoksen MT:lle kirjallisesti antamassa vastauksessa sanotaan.

Hehtaarirajaan vaikuttaa muun muassa määrärahojen riittävyys.

Tämän vuoden asetusluonnos on paraikaa lausunnoilla, ja enimmäismääräksi siinä on asetettu aiempien vuosien tapaan viisi hehtaaria.

Rajauksen tekeminen perustuu EU-asetukseen ja maaseutuohjelmaan, ja se on säädetty meillä valtioneuvoston asetuksella, ministeriöstä kerrotaan.

Rajauksen jatkumista tarkastellaan osana tulevan EU-rahoituskauden (2023–2027) valmistelua.

Ministeriö ja Maanmittauslaitos muistuttavat, että tilusjärjestelyissä korvauskelpoisten ja korvauskelvottomien lohkojen vaihdoissa viljelijät voivat neuvotella mahdollisista kompensaatioista toisilleen.

Tämän esimerkkitapauksen kaltainen isojen pinta-alojen vaihto ei ole kovinkaan yleistä, ministeriöstä sanotaan.