Rukiin kylvöinto lopahti lähes puoleen – isot varastot ja hintojen lasku selittävät

Syksyllä korjattiin paras ruissato lähes 30 vuoteen, mutta sama ei toistu ensi syksynä. Ruista kylvettiin ennakkotietojen mukaan 23 600 hehtaaria, mikä on 44 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten ja lähes yhtä vähän kuin kaksi vuotta sitten.

Tiedot perustuvat Luonnonvarakeskuksen, Luken, 6 200 tilalta satokyselyn yhteydessä keräämään aineistoon. Tiedot tarkentuvat kesällä, kun tukihakemukset on jätetty ja tiedetään talvituhot.

Keskimääräisillä satotasoilla ja talvituhoilla ensi syksyn sato riittää kattamaan Luken arvion mukaan 70 prosenttia kotimaan ruistarpeesta. Siinä ei ole kuitenkaan otettu huomioon mahdollisia talvituhoja.

Ruissadon omavaraisuus jäänee nyt haaveeksi. Noin sadan miljoonan kuulutusta vastaava sato voisi toteutua, jos hehtaarisadot ovat viime vuoden huippusatojen luokkaa eikä talvituhoja tule.

Ruis ei kuitenkaan lopu, sillä kuluvan vuoden jättisadon ansiosta ruista on varastossa lähes kahden vuoden tarpeisiin.

Luomurukiin osuus ala kasvoi 5 500 hehtaariin ja lähes neljännes ruisalasta on luomua.

Kylvöalan supistuminen voi johtua Luken mukana siitä, että syksyn sadonkorjuu eteni hitaasti, ja osa syyskylvöjä harkinneista jätti kylvöt tekemättä. Kylvöintoa ehkä hidasti myös rukiista maksettavan hinnan lasku, samoin viime vuoden iso sato ja rukiin isot varastot.

Luken mukaan kylvöjen vaikutukset ruisleivän rukiin kotimaisuuteen tulevat näkymään vasta vuoden tai kahden kuluttua.

Syysvehnän on kylvössä ennakkotietojen mukaan lähes 30 000 hehtaaria, mikä on lähes kolmannes vähemmän kuin vuosi sitten.

Pääosa vehnästä kylvetään keväällä, jolloin syyskylvöillä ei ole niin suurta merkitystä vehnän saatavuuteen ja omavaraisuuteen kuin rukiilla.

Syysöljykasvit häviävät vähin erin maisemasta. Syysrypsiä ja -rapsia kylvettiin syksyllä 1700 hehtaaria, mikä on tuhat hehtaaria vähemmän kuin kahtena edellisenä vuonna ja enää runsas kolmannes vuoden 2016 syyskylvöalasta (4 700 ha).