60 villaista kesätyöntekijää ahkeroi Pöyrynwattilan aurinkovoimalassa Hirvesalmella syömässä alueen kasvustoa matalaksi. Kuva: Terhi Torikka
Karitsat kasvavat pitämällä aurinkovoimalan kasvuston matalana – ”Heinä menisi muuten hukkaan”
Aurinkovoimalalla on laidunnuskäytössä monia hyviä puolia. Esimerkiksi pedot pysyvät poissa vahvan aidan ansiosta.TilaajalleHirvensalmi
Aurinkopaneelit tarjoavat lampaille mukavasti varjoa ja suojaa sateelta. Kuva: Terhi TorikkaPöyrynwattilaksi nimetyssä aurinkovoimalassa Hirvensalmella on hiljaista. Kun lampuri Tiina Jokela avaa portin, kuuluu yksittäinen määkäisy ja näkyviin tulee muutama risteytyskaritsa.
”Ne jakautuvat täällä pieniin muutaman eläimen porukoihin. Arvelen sen kertovan, että ne tuntevat olonsa turvalliseksi. Isolla aukealla lauma pysyy yleensä yhdessä”, Jokela kertoo.
Runsaan kuuden hehtaarin alueella on kesän alusta lähtien laiduntanut kaikkiaan 60 viime keväänä syntynyttä karitsaa. Niiden tehtävä on pitää kasvusto matalana niin, että mikään ei varjosta sähköä tuottavia aurinkopaneeleita.
Joissakin alueen märimmissä kohdissa Jokela auttaa raivaussahan kanssa, mutta pääosin lampaat hoitavat koko alueen. Kyseessä on viherpalvelusopimus, jossa lampuri saa mielestään sopivan korvauksen alueen hoitamisesta.
Paneelirivien välissä mahtuu ajamaan traktorilla, jos kasvusto kaipaa esimerkiksi puhdistusniittoa, täydennyskylvöä tai kyntöä. Maataloustukea sen viljelyyn on kuitenkin hankala saada. Esimerkiksi viistojen paneelien alle varjoon jäävästä alueesta osa on maatalouskoneilla työstettävissä, mutta ilmakuvissa se jää varjoon, mikä tekee sen tulkinnasta vaikeaa.
”Maaseututoimesta ohjeistettiin, ettei tukea kannata hakea. Se tuntuu minusta väärältä”, Jokela harmittelee.
”Lihalle on kysyntää ja kevätkaritsa on hyvin ympäristöystävällinen lihatuote, etenkin jos se kasvaa tällaisella alueella, jonka heinä menisi muuten hukkaan.”
Nuoret lampaat sopivat aurinkovoimalan hoitajiksi hyvin, sillä ne ovat matalampia kuin aikuiset.
”Kun tätä viime kesänä ensimmäisen kerran kokeiltiin, tänne tuotiin aikuisia uuhia. Sekin sujui hyvin, mutta ne ylettivät esimerkiksi rapsuttamaan selkäänsä paneelien alareunaan, mikä ehkä voisi pidempään jatkuessa vaurioittaa paneeleita. Myös naudat olisivat tänne liian suuria”, Jokela kertoo.
Mitään vahinkoja lampaiden ja paneelien suhteen ei ole sattunut. Lisätyötä laiduntamisen vuoksi on tehty vain aitaamalla aurinkoenergiaa verkkovirraksi muuntavat invertterit erikseen ja kiinnittämällä riippuvat johdot rakenteisiin nippusiteillä tavallista tiuhemmin.
Aurinkovoimalan portin taakse on rajattu alue, johon lampaat eivät pääse, jotta portista voi kulkea ilman riskiä eläinten karkaamiseen, kertoo lampuri Tiina Jokela. Kuva: Terhi TorikkaAlue on jämäkästi rajattu verkkoaidalla voimalan omistavan Solarigon toimesta. Koska lampaista tiedettiin jo rakennusvaiheessa, aidan alareuna asetettiin niin alas, etteivät karitsat mahdu sen alta.
”Aita suojaa katrasta hyvin myös pedoilta, jotka uhkaavat maisemanhoitotyötä monessa paikassa”, Jokela sanoo.
Lampaat ovat kotiutuneet aurinkopaneelien ympäristöön sujuvasti. Kuva: Terhi TorikkaToiminnan alkua helpotti se, että hän pääsi mukaan jo rakennusvaiheessa. Alueelle asennettiin muun muassa sähköpistoke, joka helpottaa alueen lohkomista useampaan laidunnusalueeseen. Tänä kesänä se ei kuitenkaan onnistunut, koska karitsat olivat tottumattomia sähköaitaan.
Lampaiden vointia seurataan päivittäin. Lisäksi Solarigo saa alueelta hälytyksen ja pystyy tarvittaessa etänä hallitsemaan paneeleita. Jokela käy täydentämässä kivennäistä ja rehua automaattiin säännöllisesti. Lisäksi eläimille viedään vettä, mutta pääosin ne tykkäävät juoda alueen läpi kulkevasta isosta ojasta.
Roikkuvat johdot on lampaiden vuoksi kiinnitetty tarkasti rakenteisiin jo paneelien pystytysvaiheessa. Kuva: Terhi Torikka”Uusia voimaloita rakennettaessa lampaat otetaan jatkossa aina huomioon. Selvitämme myös esimerkiksi mehiläispesien sijoittamista voimala-alueille.”
Yhteistyö on toiminut kummankin osapuolen mukaan hyvin.
”Meille lampaat ovat oikeastaan parempi ratkaisu kuin trimmeröinti kerran vuodessa. Nyt alueella käydään säännöllisesti. Jos Tiina huomaa jotain poikkeavaa, hän ilmoittaa meille. Jos taas me huomaamme kameran kautta jotakin lampaisiin liittyen, ilmoitamme hänelle”, projektipäällikkö Ilja Timonen Solarigolta kertoo.
”Uusia voimaloita rakennettaessa lampaat otetaan jatkossa aina huomioon. Selvitämme myös esimerkiksi mehiläispesien sijoittamista voimala-alueille”, Timonen sanoo.
Hän veikkaa, että muutkin alan toimijat heräävät aurinkoenergian ja maatalouden yhdistävän ”agrisolarin” mahdollisuuksiin pian.
”En näe mitään syytä, miksi laiduntaminen aurinkopaneelialueilla ei yleistyisi. Täällä on aina myös suojaa ja varjoa tarjolla”, Jokela toteaa.
”En näe mitään syytä, miksi laiduntaminen aurinkopaneelialueilla ei yleistyisi.”
Suomeen on suunnitteilla jopa sadan hehtaarin aurinkovoimaloita. Niitä silmällä pitäen lampurit ovat keskustelleet mahdollisesta yhteistyöstä.
”Harvalla lammastilalla olisi tarpeeksi eläimiä niin ison alueen hoitamiseen. Sinne voisi koota karitsoja useammalta tilalta. Jos eläimet menisivät kesän jälkeen teuraaksi, tilojen välisiä mahdollisia tautitartuntojakaan ei tarvitsisi miettiä”, Jokela visioi.
Lammasalalle toiminnan laajeneminen olisi tervetullut piristysruiske.
”Lihalle on kysyntää ja kevätkaritsa on hyvin ympäristöystävällinen lihatuote, etenkin jos se kasvaa tällaisella alueella, jonka heinä menisi muuten hukkaan.”
Lampuri Tiina Jokela täydentää lampaille kivennäisiä ja vettä säännöllisesti. Kuva: Terhi TorikkaArtikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
