Voiko aurinkopaneelien väliin istuttaa satokasveja? Näin ongelmaa on ratkaistu muualla maailmassa

Vanha turvesuo vihertää nurmena ja keskellä on iso pohjavesilampi. Muutaman vuoden päästä yli 200 hehtaarin aukea Honkajoen Lakkikeitaalla saattaa kimaltaa aurinkopaneeleita. Ranskalaisomisteinen Neoen suunnittelee alueelle suurta, piikkiteholtaan 170 megawatin aurinkovoimalaa.

Kivenheiton päässä on Honkajoki oy:n laitokset ja Honkajoen taajamaan on vajaat pari kilometriä.

Aurinkoa riittää Honkajoella. Aluepäällikkö Tapio Kallioniemi Neoen Renewables Finlandista tarkastaa, miten paneelit pysyvät puhtaina. Rinnakkain on kaksi postimerkin kokoista paneelia, joista toista puhdistetaan säännöllisesti. Kuva: Veikko Niittymaa

AgriSolariksi ristityssä EU:n osarahoittamassa hankkeessa selvitetään aurinkovoiman ja kasvinviljelyn yhdistämistä eri kehitysvaiheessa olevilla turvetuotantoalueilla. Honkajoella sijaitseva Lakkikeidas on yksi vaihtoehto kokeiluun, toteaa kehitysjohtaja Harto Ylitalo AF-Innovasta.

Ylitalon mielestä osa suoalueesta voitaisiin valjastaa aurinkoenergian ja maataloustuotannon yhteiskäyttöön.

Hän esitteli Neoenin projektipäällikkö Erika Forsténin ja aluepäällikkö Tapio Kallioniemen sekä paikallisen maaseutuyrittäjän Hannu Uusihonkon kanssa Honkajoen hanketta Suomalaiselle Maaseudulle lokakuun alussa.

Lakkikeitaan aurinkovoimahanke käynnistyi pari vuotta sitten, kun alueen maanomistajat ottivat yhteyttä Neoeniin.

Tarkoitus on rakentaa vajaakäytössä olevalle suonpohjalle aurinkovoimala. Hankkeen luvitus on loppusuoralla. Maanomistajat ovat suhtautuneet myönteisesti hankkeeseen, Kallioniemi toteaa.

Uusihonko kasvatti aikoinaan samaisella Lakkisuolla energiakauraa 30 hehtaarin alalla, mutta hanke hiipui.

Neoen suunnittelee Honkajoen alueelle useaa uusiutuvan energian hanketta. Samalla mietitään, miten alueen aurinko- ja tuulivoimahankkeet voidaan kytkeä valtakunnan sähköverkkoon.

Forsténin mukaan yhtiö lähti tukemaan Agri Solar -pilottihanketta saadakseen lisätietoa mahdollisuuksista yhdistää sähköntuotantoa ja viljelyä Suomessa.

Lakkisuolle Honkajoen taajaman itäpuolelle suunnitellaan 230 hehtaarin ja piikkiteholtaan enintään 170 megawatin aurinkovoimalaa. Kuva: Veikko Niittymaa

Suomessa on paljon entisiä turvetuotantoalueita, jotka kiinnostavat hankekehittäjiä. Neoen keskittyy aurinko- ja tuulivoimaan sekä akkuvoimaloihin, mutta maatalous ei kuulu yhtiön liiketoimintaan. Emoyhtiöllä on kokemusta useista aurinkovoimalahankkeista, joissa samalla alueella on myös maataloutta kuten lampaiden laidunnusta.

Ylitalon mukaan hybridimallia testataan Euroopassa ainakin Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa, samoin Australiassa.

Australiassa on isoja lammastiloja. Lampaat laiduntavat paneelirivistöjen väleissä ja paneelien alla ja pitävät ruohon matalana. Paneelit myös suojaavat eläimiä auringonpaahteelta ja sateelta. Lisäksi alue on aidattu, jolloin pedot eivät kiusaa lampaita.

Uusihongon mukaan metsän kaatamisesta energiantuotantoon keskustellaan välin kiivaasti, mutta vastaavaa hän ei ole huomannut peltomaista. Uusihonko uskoo, että keskustelu käynnistyy ja sitä tarvitaan. Saksassa ympäristöväki on jo vuosia kritisoinut aurinkopaneelien sijoittamista parhaille viljelysmaille.

Tukipolitiikka lopulta ratkaisee, miten hybridimallille käy ja minkälaista maataloustuotantoa paneelien välissä on. Onko se nurmea, lampaita vai viljelykasveja ja miten paljon aurinkopaneeleita voidaan sijoittaa pellolle ilman tukimenetyksiä, Uusihonko pohtii.

Energiayhtiölle taas paneelien tuottama energia on keskeistä eikä viljely saisi merkittävästi haitata sitä.

Ylitalon mukaan aurinkopaneelien sijoittamiselle ja rakenteelle on vaihtoehtoja. Keski-Euroopassa on tutkittu pystysuoraan asennettuja paneeleita, jolloin viljelyala supistuu vain vähän. Se vastaisi likimain samaa kuin avo-ojat pellolla.

Australiassa puolestaan lammaslaitumelle sijoitetut paneelit kääntyvät auringon mukana.