MTK:n maatalousjohtajan mukaan maataloustukien porrastus tulee ajankohtaiseksi ennemmin tai myöhemmin. Kuva: Sanne Katainen
Tämän kokoisilta tiloilta komission esittämä perustulotuen porrastus alkaisi leikata
MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg nostaa komission budjettiesityksestä kolme melko varmaa muutosta esille.Tilaajalle
Perustulotuki alkaisi leikkaantua tulevaisuudessa 20 000 eurosta alkaen. Kuva: Taina RenkolaMTK:n maatalousjohtaja Johan Åbergin mukaan Euroopan komission budjettiesityksestä jäi tarkemmat euromäärät vielä pahasti auki.
Varmaa on kuitenkin se, että maataloudelle korvamerkattu rahasumma laskee 300 miljardiin euroon, mikä on noin 20 prosentin leikkaus.
”Tämän pohjalta jäsenmaiden saanti jää auki, minkä lisäksi kansallinen osarahoitus maataloustukiin on iso kysymysmerkki”, Åberg kuvaa.
Kolmeksi varmaksi muutokseksi hän kuitenkin mainitsee nuorten viljelijöiden tuen korottamisen, perustulotuen tukiporrastuksen ja tukikaton sekä eläkeikäisten viljelijöiden tukileikkauksen.
”Nuoren viljelijän tuki sulautettaisiin perustulotukeen korotettuna summana, mihin jäsenmaan pitäisi käyttää vähintään kuusi prosenttia nykyisen kolmen sijasta.”
”Nuoren viljelijän tuki sulautettaisiin perustulotukeen korotettuna summana.”
Komission esityksessä oli maininta myös naisviljelijöistä erikseen tukikohdennuksissa, mutta Åberg arvioi asian vain sivuuttavan Suomea.
”Muualla, esimerkiksi Itä- ja Etelä-Euroopassa, voi tulla ajankohtaiseksi, mutta suomalaisessa perhetilakontekstissa naiset ovat tasa-arvoisemmin mukana maataloudessa”, hän perustelee.
Perustulotuki leikkaantuisi komission esityksellä 25 prosenttia 20 000 euroa ylittävästä tukisummasta.
”Suomessa porrastus koskettaisi monia päätoimisia tiloja, joilla on vähintään noin 150 hehtaaria viljelyksessä.”
Åbergin mukaan esitys saattaa aiheuttaa vielä suuria vääntöjä, sillä porrastusta on yritetty aiemminkin onnistumatta siinä.
”Suomessa porrastus koskettaisi monia päätoimisia tiloja, joilla on vähintään noin 150 hehtaaria viljelyksessä. Esimerkiksi suurin osa päätoimisista viljatiloista on minimissään tässä kokoluokassa.”
Åberg kritisoi vahvasanaisesti porrastuksen aloittavaa tukisummarajaa liian matalaksi.
”Leikkaus kohdistuu juuri niihin tiloihin, jotka ovat politiikan tahtotilan mukaan kasvaneet ja kehittyneet.”
Rajan ylittävät tilat, joita maatalousjohtaja ei pidä suurtiloina, eivät mene todennäköisesti leikkauksesta nurin, mutta Åbergin mielestä esityksessä kuritetaan vääriä tiloja.
”On todella epäoikeudenmukaista ja nurinkurista, että leikkaus kohdistuu juuri niihin tiloihin, jotka ovat politiikan tahtotilan mukaan kasvaneet ja kehittyneet”, hän jyrähtää.
Tukien porrastus tulee kuitenkin Åbergin mukaan joku päivä varmuudella vastaan, kun unioni valmistautuu Ukrainan EU:hun liittymiseen maan tuhansien hehtaarien tiloja silmällä pitäen.
Tukisummaporrastuksen lisäksi perustulotukea eivät saisi vuoden 2032 jälkeen eläkeikäiset viljelijät.
”Erityiseläkkeet, kuten sotilaat ja palomiehet, eivät olisi rajauksen piirissä. Lisäksi ikäleikkaus koskisi näillä tiedoilla vain perustulotukea eikä esimerkiksi ympäristökorvauksia”, Åberg avaa.
Monen asian ollessa toistaiseksi epävarmaa MTK:n maatalousjohtaja pitää varmana, että maataloustukien joukosta aletaan priorisoimaan tiettyjä tukimuotoja.
”Esitys muuttaa maatalouspolitiikkaa todella paljon. Osa nykyisistä tukimuodoista pitänee tiputtaa.”
”Ikäleikkaus koskisi näillä tiedoilla vain perustulotukea eikä esimerkiksi ympäristökorvauksia.”
Åberg toivoo keskeiseksi tavoitteeksi tukien uudelleenjärjestelyssä, että vaikuttavimpia toimenpiteitä kohdistettaisiin aktiivitiloille.
”Komissio ei halua ottaa kantaa nykyistä tarkemmin aktiivitilan määrittelyyn, joten se työ jää jäsenmaille.”
Komission painottamaan ruokaturvaan osallistumista voitaisiin Åbergista mitata esimerkiksi tuotanto- tai myyntitulovaatimuksien avulla.
”Kotieläintilojen osalta asia olisi helpompi. Joka tapauksessa kriteerin tulee olla helppo sisäistää ja yksinkertainen valvoa ilman lisäbyrokratiaa”, hän pohtii.
Varsinaisen ruuantuotannon rinnalle tulisi kuitenkin Åbergin mukaan jättää muun muassa pääasiallista viljelyä palveleva kesanto- ja viherlannoitusnurmituki, jolloin syyniin voisivat joutua myyntitulottomat nurmitilat.
Öljy- ja valkuaiskasvien tuotantotukien nousu voi nousta Åbergin mukaan tukineuvotteluiden pöydälle. Kuva: Markku VuorikariMonet maataloustuet ovat siis lähivuosina tiukassa tarkastelussa, mutta komission esitys sisälsi myös muutaman mahdollisen tuen nousemisen.
”Tuotantoon sidotut tuet voivat nousta Suomessa jopa 25 prosenttiin kokonaispotista”, Åberg kertoo.
Tuotantoon sidottuja tukia maksetaan nykyisin Suomessa esimerkiksi nautakarjalle, maidontuotantoon, sokerijuurikkaalle sekä lammas- ja vuohitalouteen.
”Myös öljy- ja valkuaiskasvien tuotantotukien nousu voi nousta neuvotteluihin, sillä unioni pyrkii parantamaan valkuaisomavaraisuuttaan kuten Suomikin huoltovarmuusnäkökulmasta.”
”Tuotantoon sidotut tuet voivat nousta Suomessa jopa 25 prosenttiin kokonaispotista.”
Komissio esitti lisäksi tuotantosidonnaisiin tukiin alueellisen painottamisen mahdollisuutta, joka Åbergin mukaan kansallisesti Itä-Suomen maatilojen erityisasemaa.
”Siellä sekä tilamäärä että tuotanto laskevat, joten kansallisessa valmistelussa aihe voi nousta esille”, hän summaa.
Åberg painottaa, että komission esitys on vasta lähtölaukaus kahden vuoden neuvotteluprosessiin, jossa myös MTK lobbaa ankarasti Brysselissä.
”Lopputulos tulee olemaan monelta osin erilainen kuin komission pohjaesitys, johon tämänhetkiset vaikutusanalyysit perustuvat.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
