Ilmastonmuutos lisää kasvinsuojeluaineiden tarvetta pohjoisessa – pysyykö Suomi Euroopan puhtaimman ruuan maana?

Ilmastonmuutoksen myötä Pohjois-Euroopan vastuu ruokahuollosta tulee tulevaisuudessa kasvamaan. Samalla kuitenkin myös tautipaineen ennustetaan lisääntyvän, mikä lisää kasvinsuojelun tarvetta.

Kasvinsuojeluaineiden lisäksi on kuitenkin monia muitakin keinoja hillitä tautipainetta, Kasvinsuojeluseuran juhlaseminaarissa muistutettiin.

Juhlaseminaari järjestettiin keskiviikkona 50 vuotta täyttävän Kasvinsuojelulehden kunniaksi.

Maa- ja metsätalousministeriön ylitarkastaja Tove Jernin mielestä kasvinsuojeluaineet nähdään liian mustavalkoisesti joko hyvinä tai pahoina.

Jern sekä monet muut seminaarin puhujat nostivat esiin, kuinka Suomessa on tutkitusti Euroopan puhtainta ruokaa.

Jernin mukaan torjunta-ainejäämien vähäisyys todistaa, että Suomessa on vastuullisia ja osaavia kasvinsuojeluaineiden käyttäjiä.

Professori Risto Tahvosen mukaan ruokaturva voidaan säilyttää nykyisellä hyvällä tasollaan muun muassa kestäviä kasvilajikkeita jalostamalla.

Lisäksi biologiset ja viljelytekniset kasvintuhoojien torjuntamenetelmät avomaalla ja kasvihuoneissa ovat Tahvosen mukaan tärkeitä keinoja.

Nestlén raaka-aineasiantuntija Jussi Hautalan mukaan lasten ruokaturvallisuuden saralla ylisäätelyn riski on olemassa. Haasteita lastenruokaturvallisuudessa ovat esimerkiksi lainsäädännön nopea kehitys ja kapeneva kasvinsuojeluvalikoima.

"Tiedon lisääntyessä ja lainsäädäntöä valmisteltaessa tarvitaan avointa keskustelua rajoitteiden merkityksestä ja kokonaisvaikutuksista", Hautala muistutti.

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran erikoistutkija Marjo Kolmonen totesi, että ilmastonmuutoksesta johtuva lämpeneminen mahdollistaa uusien punahomelajien esiintymisen pohjoisemmassa.

Hän kuitenkin muistutti, että homesienten tuottamien terveydelle haitallisten myrkkyjen eli mykotoksiinien muodostumista voidaan hallita erilaisilla viljelyteknisillä toimenpiteillä sekä kiinnittämällä huomiota varastointiolosuhteisiin.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Sirpa Kurppa kertoi, että tulevaisuudessa puhtaasta makeasta vedestä ennustetaan tulevan entistä kriittisempi luonnonvararesurssi.

Hän korosti, että teknologiaa löytyy jo tehokkaampaan veden hallintaan ja maankäyttöön, mutta sitä pitäisi vain hyödyntää nykyistä enemmän.

Ruuantuotannossa tarvitaan biotaloutta, kiertotaloutta ja teknologiaa, jotta resurssit voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti ja taataan ruokaturvallisuus myös tulevaisuudessa.

"Ainakaan haasteettomammaksi tämä maailma ei muutu", Kurppa tiivisti.