• Yhden karjan lähtö voi olla toiselle tilalle mahdollisuus

    Karjasta luopuminen on yleensä suuri asia, jonka myötä aika saattaa tilalla jakautua kahteen: lehmien kanssa ja lehmien jälkeen. Se voi olla myös alku uudelle.
    Tilaajalle
    Moni navetoista jää karjan lähdettyä tyhjilleen ja osalle löytyy muuta käyttöä. Kuvituskuva.
    Moni navetoista jää karjan lähdettyä tyhjilleen ja osalle löytyy muuta käyttöä. Kuvituskuva.  Kuva: Pekka Fali
    Maatalous|Maidontuotanto
    14.9.202623:00
    Kolumni
    Terhi Torikka

    Yrittäjäveljeksistä kertovan lehtijutun otsikko puhuttelee. ”Elämää lehmien jälkeen” tiivistää sen, kuinka valtavan suuri asia karjasta luopuminen yleensä on. Se pysäyttää, ja monella tilalla aika jakautuu jossain määrin kahteen: lehmien kanssa ja lehmien jälkeen.

    Samalla jutun otsikko jo kertoo, että elämän tilalla ei tarvitse päättyä siihen, kun lehmät lähtevät. Työajan vapautuminen navetasta voi avata lukuisia uusia mahdollisuuksia kehittää maatilayrityksen toimintaa ja ehkä myös osallistua aktiivisemmin esimerkiksi yhdistystoimintaan tai sosiaalisiin rientoihin.

    Tämä ei silti ole kannustuspuheenvuoro lehmistä luopumiselle. Arvostan syvästi jokaista tilaa, joka edelleen laittaa maitoa ja lihaa tulemaan. Omistautumista, karjasilmää, ympäristötekoja, hoidettuja maisemia ja laadukasta kotimaista ruokaa.

    Jokaisen tilan ja yrittäjän on tehtävä omat ratkaisunsa tapauskohtaisesti. Rakennekehitystä ei pidä liikaa jarruttaa, vaikka hetkittäin kuinka tekisi mieli. Eläinten pitoa ei pidä kenenkään jatkaa siksi, että aiemmat sukupolvetkin tekivät niin, tai koska tuntuu, että niin kuuluu tehdä, eikä muutakaan vaihtoehtoa ole. Eläimet eivät ansaitse sellaista, eikä yhdenkään ihmisen pidä elää vain muiden toiveita tai tottumuksia varten.

    Yhden karjatilan lopettaminen voi olla samalla toiselle mahdollisuus. Jollekin voi avautua kaivattu mahdollisuus hankkia lisää maata. Tai voi käydä kuten Tapiolan tilalle, joka hankki lopettavalta tilalta lypsyrobotin karjoineen. Karjan ja robotin elämä jatkui, vaikka toisaalla. Laajentava tila löysi luovan ratkaisun, joka ei varmasti ollut huono luopujienkaan kannalta.

    Rakennekehitys on totta, mutta sen ei tarvitse tarkoittaa kaikkien jatkavien tilojen panemista samaan muottiin. Maaseutu tarvitsee monenlaisia tiloja: laajentajia, suunnan vaihtajia, ja myös niitä, joiden työssä arvot tulevat ennen kaikkea. Heidän avullaan esimerkiksi perinnemaisemat ja alkuperäisrodut säilyvät. Kaikenlaisia tiloja yhdessä tarvitaan siihen, että maaseudulla riittää jatkossakin elämää sekä lehmien kanssa että niiden jälkeen.

    Lisää aiheesta
    • Mervi ja Miika Säynätmäki pitävät maalaishenkisestä sisustuksesta ja vanhoista tavaroista. Se näkyy pihattonavetasta tapahtuma-areenaksi muutetussa tilassa.

      Kulttuuri | Maitotilasta tuli rock-areena – Klamydian keikka sinetöi pihaton muodonmuutoksen

      Tilaajalle
    • Kun lehmät lähtevät viimein, on olo monesti sekä surullinen että helpottunut.

      Maatalousyrittäjät | ”Työnnän kaikki muistot väkipakolla navetan oven taakse” – lukijat kertovat, miltä lehmistä luopuminen tuntui

    Artikkelin aiheet
    karjatila
    maidontuotanto
    rakennekehitys
    lypsyrobotti
    maaseutu
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Lypsyrobottien määrä kasvaa tiloilla. Viiden vuoden päästä robottitiloja ennustetaan olevan 1 800, kirjoittaa Erkki Holma. Kuvituskuva.
    Kolumni
    Erkki Holma

    Koneviesti | Maidon tuottaminen jää harvojen käsiin – ”Vaikka lypsy automatisoidaan, työmäärä ei paljoa vähene”

  • Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin.

    Koneviesti | Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

  • Koneviesti | Luken tutkimusnavetan uudistus vie lehmien ruokinnan uudelle tasolle

    Tilaajalle