Jan-Peter Brunellilla on kymmenien vuosien kokemus nurmiviljelystä. Brunell piti lypsykarjaa yhdessä puolisonsa Ninan kanssa kaksikymmentä vuotta.
Säilörehua on riittänyt tilalta ulosmyytäväksi jo ennen eläinten pois laittoa. Tällä kasvukaudella Brunell lähtee kokeilemaan itselleen aivan jotain uutta.
”Olen tähän mennessä tuottanut säilörehua sekä lihakarjalle että lypsylehmille. Nyt minulta kysyttiin, että onnistuisiko tehdä iso erä rehua, joka olisi sopivaa umpilehmille.”
Brunell otti haasteen vastaan, koska kokee laadukkaan nurmiviljelyn tärkeäksi sekä mielenkiintoiseksi. Viljelyyn Brunell suhtautuu intohimoisesti. Päätyönään hän toimii Oy Feedex Ab:llä tuotepäällikkönä.
Tulevana kasvukautena säilörehun ravintoarvoilta vaaditaan jotain muuta kuin menneinä vuosina.
”Tarvitaan raakavalkuaista, mutta ei liikaa energiaa. Mieluusti korkeampi magnesium, mutta matalampi kalium ja kalsium. D-arvo saa myös olla alhaisempi kuin lypsyssä oleville lehmille.”
Hän arvioikin, että nurmen ravintoarvoja seurataan kasvun aikana tarkemmin kuin edeltäväni vuosina, jotta kultainen keskitie löytyy.
Lehmät tarvitsevat myös umpikautena laadukasta karkearehua.
”Tila, joka tulevan umpisäilörehun tarvitsee, on iso useamman lypsyrobotin maitotila.”
Lannoitteena tilan pelloilla käytetään biokaasutuotannon mädätysjätettä, joka tulee Jepualta. Brunell pitää mädätettä erinomaisena lannoitteena, jolla kasvusto pääsee heti nopeaan kasvuun.
”Mielellään levitämme mädätysjätteen pelloille jo keväällä, jos pellot vain kantavat.”
Viime satokausina Brunell on korjannut nurmista kolme satoa, tänä kesänä hän tähtää kahteen. Ensimmäinen sato tullaan tekemään aiempia vuosi myöhemmin, koska umpilehmien rehusta halutaan kuitupitoisempaa.
”Kakkossadon voidaan olettaa olevan apilavoittoisempi ja voi olla, että siitä tehdään sitten säilörehua lypsylehmille tai lihakarjalle.”
Tilalla viljeltäviä peltoja on yhteensä noin 60 hehtaaria, joista vuosittain noin 35–40 hehtaaria on nurmiviljelyssä ja lopulle alalle kylvetään esimerkiksi viljoja.
”Luomuna tuotettavan nurmirehun satotavoite on 6–7 kuiva-ainetonnia per hehtaari.”
Tänä vuonna Brunellin täytyy tarkastaa tilaltaan myytävien säilörehujen hintoja.
”Lähivuosina nurmirehun tuotannon hinta on pysynyt meillä hyvin vakaana. Nyt monet kustannukset ovat kuitenkin nousseet.”
Säilörehua Brunell myy vuodesta riippuen 1–5 eri tilalle. Hinta ulosmyytävälle säilörehulle on viime vuosina ollut 15 senttiä kuiva-ainekiloa kohden, sisältäen lastauksen ja punnituksen.
”Kirstunpohjalle jää noin 1–2 senttiä per kuiva-ainekilo. Suurin voitto tulee muiden viljelykasvien puolelta. Tämä nurmienviljely ja säilörehun ulosmyynti on ihan rakkaudesta lajiin -työtä.”
Satonäytteet määrittävät lopulta sen, mikä on tulevan kasvukauden säilörehun todellinen arvo.
Brunellin tilalla on käytössä puhdistusniittomenetelmä, jonka hyödyt ovat monipuoliset. Toimenpiteessä tärkeää on oikea-aikaisuus. Kasvuston korkeus ei saa olla yli 30 senttimetriä.
Hoitoniitolla nurmen laatu pystytään säilyttämään hyvänä pidempään, koska sen ansiosta nurmen korjuunajankohtaa pystytään viivästyttää viikon verran.
”Puhdistusniitto on myös tehokas tapa vähentää rikkakasveja.”
Hoitoniittoon Brunell kannustaa kaikkia. Sen kokeileminen kannattaa kuitenkin aloittaa maltillisesti ja maalaisjärkeä käyttäen. Puhdistusniittoon urakoitsija käyttää vaakatasomurskainta.
Kone leikkaa nurmen sekä samalla murskaa sen hienojakoisemmaksi. Tämä saa kasvijätteen hajoamaan maaperässä nopeammin nurmen lannoitteeksi.
”Puhdistusniitosta kiinnostuneita suosittelen aloittamaan peltolohkoilta, jossa nurmi on yleensä muita lohkoja ennemmin korjuuvalmis.”
