Rikkakananhirssi on vakava uhka siemenviljelyksille

Rikkakananhirssi on noussut tänä kesänä paikoin isoksi ongelmaksi. Myös viherpantaheinän leviämisestä on varoiteltu.

Siemenalan toimijat näkevät, että uudet vaikeasti torjuttavat rikkakasvit aiheuttavat uhkaa myös siemenviljelylle.

”Rikkakananhirssin leviäminen voi olla uhka siementuotannossa olevan pellon määrälle, koska siementuotanto halutaan pitää ehdottoman puhtaana haitallisista vieraslajeista”, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Tuomas Uusitalo Hankkijasta.

”Rikkakananhirssi on erityisen vakavasti otettava ongelma ja on hyvä, että siitä puhutaan. Näin mahdollisimman moni viljelijä oppii tunnistamaan kasvin ja myös torjumaan sen leviämisen. Leviämisriski on totta kai uhka siementuotannolle”, toimitusjohtaja Timo Uusi-Rauva Peltosiemenestä toteaa.

”Toistaiseksi siemenviljelyksiltä ei ole viljelytarkastuksissa löydetty rikkakananhirssiä tai pantaheiniä. Asiaan pitää suhtautua vakavasti, etteivät vieraslajit pääse leviämään”, toimitusjohtaja Antti Ollila Tilasiemenestä kertoo.

”Rikkakananhirssi tai viherpantaheinä ovat toki uhka myös siemenviljelyksille aivan samoin kuin hukkakaurakin”, myyntipäällikkö Heikki Alastalo Lantmännen Agrosta sanoo.

Aiemmin on uutisoitu, että rikkakananhirssiä on voinut tulla Suomeen ulkomaalaisista siemenseoksista. Nykyinen lainsäädäntö ei kiellä sitä, että siemenseoksessa olisi mukana rikkakananhirssiä.

MT:n haastattelemat neljä suurinta siemenkaupan toimijaa sanovat, että he tarkistavat tuontierät huolella ja haitallisten kasvien siemeniin on nollatoleranssi.

”Peltosiemen Oy ei tuo eikä ole tuonut siemenseoksia maahan lainkaan. Tuomme toki maahan esimerkiksi nurmikasvien siemeniä yksittäisinä lajikkeina sellaisista lajeista, joista ei ole tuotantoa Suomessa tai joiden tuotanto ei riitä kattamaan kysyntää. Tarkistamme näiden kauppaerien laadun huolella erien todistuksista, joissa erien sisältämät rikkakasvien siemenet on mainittu. Maahantulonäytteen analyysi antaa meille vielä tuplavarmistuksen asiasta”, Uusi-Rauva sanoo.

”Olemme ilmoittaneet kaikille ulkolaisille siementoimittajille, että meillä on nollatoleranssi rikkakananhirssin tai viherpantaheinän suhteen eli emme hyväksy eriä, joista niitä löytyy. Teemme myös ylimääräisiä omavalvontanäytteitä tuontieristä rikkakananhirssin, viherpantaheinän ja hukkakauran varalle”, kertoo Alastalo.

”Edellytämme ulkomailta tuotavista eristä, ettei niiden sertifioinnissa ole havaittu vieraslajeja. Lisäksi esimerkiksi maisemakasviseoksiin käytettävien lajien osalta Ruokavirasto on ottanut näytteet maahantuoduista eristä ja analysoineet ne. Jos vieraslajeja löytyy palautamme erän myyjälle. Emme tuo valmiita siemenseoksia ulkomailta, vaan teemme seokset Suomessa”, sanoo Ollila.

”Ulkomaalta tuotavista siemenseoksista tarkastetaan erikseen rikkakananhirssi ja pantaheinä, ja jos näytteessä jompaakumpaa esiintyy, ei erää hyväksytä ja tuoda maahan. Myös omaehtoisia kontrollinäytteitä on otettu tuontisiemenistä”, kertoo Uusitalo.

Rikkakananhirssin torjunta on hyvin vaikeaa. Siksi on sitä parempi, mitä aiemmin se havaitaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

Siemenkauppiaitten Yhdistys on tehnyt maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen, jossa ekojärjestelmätuen monimuotoisuuskasvitoimenpidettä ehdotetaan muutettavaksi.

Yhdistys on esittänyt, että pölyttäjähyönteis- ja maisemakasvien seoskasvustot voisivat 2025 alkaen sisältää myös hernettä ja härkäpapua.

Esityksellä halutaan suitsia rikkakananhirssin yleistymistä lisäämällä siemenseosten kotimaisuusastetta.

Rikkakananhirssin torjunta on hyvin vaikeaa. Siksi on sitä parempi, mitä aiemmin se havaitaan. Silloin torjunnassa voi selvitä kitkennällä.

MT julkaisi 30.8. laajan jutun rikkakananhirssin torjuntakeinoista. Keinoja on kemiallisesta torjunnasta kitkentään ja avokesannointiin, mutta helppoa vitsauksesta eroon pääsy ei ole.

Rikkakananhirssiä pidetään jopa hukkakauraa pahempana rikkakasvina. Se pystyy käyttämään 80 prosenttia maaperän typpivarannoista. Lisäksi se häiritsee lähellä olevan viljelykasvin kasvua maaperään erittämillään kemiallisilla yhdisteillä.

Rikkakananhirssi voi tuottaa jopa 40 000 siementä. Maan sisällä siemenet voivat säilyä itämiskykyisinä jopa 10 vuotta.

Hukkakauralaki velvoittaa viljelmän tai sen läheisyydessä sijaitsevien alueiden haltijan huolehtimaan hukkakauran torjunnasta. Rikkakananhirssin torjumiseen ei ole vastaavaa lakia. Viranomaiset toivovatkin viljelijöiltä torjuntatyöhön oma-aloitteisuutta.