Sade ja viileys hidastavat peltojen kuivumista – kylvöjen odotetaan alkavan toden teolla ensi viikon aikana

Viljelijöiden toiveissa on nyt lämmin ja poutainen sää, sillä sade ja viileys hidastavat peltojen kuivumista kylvökuntoon. Hyvää sateissa on se, että ne sulattavat routaa ja tasaavat kosteutta maassa.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että kylvötyöt alkavat toden teolla ensi viikon aikana, ProAgria arvioi tuoreessa kasvutilannekatsauksessaan.

Etelä-Suomessa ja maan länsiosissa ensimmäisiä kylvöjä on aloitettu sokerijuurikkaalla ja kevätvehnällä.

Keski-Suomessa, Pohjanmaan maakunnissa ja itäisessä Suomessa on pelloilla vielä paikoin routaa. Lapissa ja Kainuun alueella lunta on vielä runsaasti.

Kylvötyöt ovat toistaiseksi tavanomaisessa aikataulussa paitsi Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa aloitus on myöhässä noin viikon.

Syyskasvit ovat selvinneet koko Suomessa kohtalaisen hyvin. Viime vuonna kato oli lähes totaalinen eteläisessä Suomessa. Nyt tällä alueella on rukiilla ja syysvehnällä talvituhoja on havaittu noin 15 prosentin verran.

Syysöljykasveilla talvituhoja on koko maassa 30–40 prosentilla kylvetystä alasta.

Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla talvituhoja on ollut myös rukiilla ja syysvehnällä noin neljänneksellä kylvetystä alasta.

Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on päästy lannoittamaan syyskasveja. Muualla lannoitteiden levitys on kesken.

Nurmilla ei ole toistaiseksi havaittu talvituhoja. Nurmien lannoitukset ovat alussa.

Varhaisperunoiden istutukset on tehty Varsinais-Suomen ja Uudenmaan alueella kokonaan. Kylmässä säässä perunan kasvu ja kehitys on hidasta.

Tänä keväänä viljan hinnat ovat laskeneet selvästi viime vuodesta. Lisäksi tähän kasvukauteen valmistaudutaan vuosikymmenen kalleimmilla lannoitteilla ja muilla tuotantopanoksilla, mikä ei ole hyvä yhtälö tilojen kannattavuuden näkökulmasta.

ProAgrian asiantuntijoiden mukaan herneen kylvöala lisääntyy. Siihen yhtenä tärkeänä perusteena on se, että herne kasvaa ilman erillistä lannoitusta.

Lisäksi nurmien, monimuotoisuus- ja luonnonhoitopeltojen määrissä on nähtävissä kasvua.

Viljelysuunnitelmien perusteella kevätvehnän kylvöala laskee koko Suomessa. Jos kevään eteneminen jatkuu hitaasti ja myöhästyy tavanomaisesta, vehnän kylvömäärät voivat laskea vielä tätäkin enemmän tai kylvöön tulee enemmän aikaisempia lajikkeita ja kasveja, kuten ohraa, kauraa ja rypsiä.

Härkäpavun kylvöala jatkaa laskuaan. Härkäpavun tilan on ottanut valkuaiskasvina herne.

Lannoitteiden käyttöä tullaan vähentämään normaalista. Lisäksi nyt, kun panokset ovat kalliita, panostetaan enemmän hyville pelloille. Heikommin tuottavilla pelloilla maanparannuskasvit ja luonnonhoitopellot ovat hyviä vaihtoehtoja.