• Osa tiloista voi joutua maksamaan maisemanhoidon tukia takaisin – ”Joitakin näitä varmasti tulee, toivottavasti ei kovin suuria”

    Osa tiloista saattaa joutua maksamaan takaisin vuonna 2023 saamiaan maisemanhoidon tukia, kun maastokatselmusten tulokset julkistetaan ensi keväänä. Maa- ja metsätalousministeriön Heini Lehtosalo neuvoo tiloja varautumaan mahdollisiin takaisinperintöihin.
    Tilaajalle
    Viime vuonna ehdittiin tehdä katselmus vasta hieman yli puolelle maisemanhoitosopimusten alueista. Kuvituskuva.
    Viime vuonna ehdittiin tehdä katselmus vasta hieman yli puolelle maisemanhoitosopimusten alueista. Kuvituskuva.  Kuva: Carolina Husu
    Maatalous|Maatalouden ympäristötoimet
    20.12.202411:00
    Terhi Torikka

    Maisemanhoitosopimuksiin liittyvien, tänä vuonna tehtyjen maastokatselmusten tulokset valmistuvat todennäköisesti maalis–huhtikuussa. Silloin selviää tieto myös mahdollisista tukien takaisinperinnöistä.

    Ne koskevat aloja, joista on vuodelta 2023 maksettu tukea, mutta katselmusta ei ole tehty. Katselmus tehdään kaikille alueille viisivuotissopimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana.

    ”Jos vuonna 2023 haetusta sopimuksesta on tänä vuonna tehdyssä katselmuksessa rajattu alaa sopimuksen ulkopuolelle, ylimääräinen osuus joudutaan valitettavasti perimään takaisin”, neuvotteleva virkamies Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.

    Hän toivoo, että tilat, joita omien alueiden tilanne epäilyttää, varautuvat asiaan.

    ”Joitakin näitä varmasti tulee, toivottavasti ei kovin suuria. Kurjia ne joka tapauksessa ovat”, Lehtosalo ennakoi.

    Jotkut sopimuksia tehneet kokevat katselmuksissa tehtävät rajaukset vääryytenä, minkä Lehtosalo ymmärtää hyvin.

    ”Etenkin, jos joku ulkopuolinen taho on antanut ymmärtää, että alue soveltuu kokonaan maisemanhoitokohteeksi. Viljelijä on kuitenkin itse viime kädessä vastuussa siitä, mikä ala soveltuu sopimukseen ja mikä ei.”

    Jotkut tiloista ovat tehneet valituksia asetuksen vääristä tulkinnoista Suomessa. Näiden etenemisestä ei Lehtosalolla ole tietoa.

    ”Asetuksiin ei ole tehty muutoksia ja ohjeet maastokatselmointeihin ovat säilyneet ennallaan”, hän toteaa.

    Viime vuonna tarkastajat katselmoivat 54 prosenttia maisemanhoitoaloista, joista 17 prosenttia rajautui sopimusten ulkopuolelle.

    Pois rajatut alueet olivat pääasiassa talousmetsiä, kunnostamattomia ruovikoita, kallioita, kivikoita ja alueita, jotka eivät hyödy laidunnuksesta.

    Alueet eivät Ruokaviraston mukaan täytä sopimuksen ehtoja siitä, että alueen hoitamisesta tulee muodostua kuluja ja sen tulee tuottaa rehua.

    Tänä vuonna on katselmoitu loput vuonna 2023 haetuista sopimusalueista. Koska tuloksia ei ole vielä kirjattu järjestelmiin, hyväksytty kokonaisala ei ole tiedossa.

    ”En ole ainakaan kuullut, että siellä olisi ilmennyt merkittäviä muutoksia”, Lehtosalo kertoo.

    Vuonna 2023 maatalousluonnon ja maiseman viisivuotisia hoitosopimuksia haettiin 1 696 kappaletta yhteensä 31 757 hehtaarin alueelle.

    Selvää on, että Suomi ei saavuta tämän vuoden tavoitetta, joka on 36 000 hehtaaria maisemanhoitosopimusten piirissä.

    ”Emme ole kovin lähelläkään, mutta ainakin nykyisissä sopimuksissa on sellaista alaa, mitä niihin tavoitellaankin”, Lehtosalo sanoo.

    Uusia sopimuksia on tehty tänä vuonna lähes sata ja niiden ala on yhteensä noin 500 hehtaaria. Lisäksi olemassa oleville sopimuksille on haettu noin 2 000 hehtaaria lisäaloja.

    Lehtosalo on tyytyväinen, että myös uusia sopimuksia on saatu aikaan, vaikka ilmoilla on ollut paljon huolta ja keskustelua asiasta.

    Maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimukset ovat yksi Suomen cap-suunnitelman toimenpiteistä. Seuraavan cap-suunnitelman muutoksen valmistelu on käynnistynyt ja mahdolliset muutokset tulevat voimaan vuonna 2026.

    Muutokset edellyttävät neuvotteluja komission kanssa ja ne hyväksytään kesäkuussa 2025.

    ”Tässä yhteydessä varmasti pohditaan tarkasti, mitä voisimme tehdä ympäristönhoitosopimusten edistämiseksi”, Lehtosalo kertoo.

    Monimuotoisuuskohteisiin, jotka rajautuvat pois maisemanhoidon piiristä, on Lehtosalon mukaan vaikea löytää muuta korvaavaa rahoitusta. Asiaa selvitetään parhaillaan ainakin kahdessa eri työryhmässä.

    Lisää aiheesta
    • Perinnebiotoopit ovat usein kivikkoisia ja mosaiikkimaisia.

      Maatalouden ympäristötoimet | Suojeluasiantuntijat maisemanhoidon vähenemisestä – ”Vuosikymmenien työn tulokset vaarassa”

      Tilaajalle
    • Maisemanhoito on osa Tolvilan kartanon lammastilan toimintaa. Tila kasvattaa suomenlampaita.

      Lihantuotanto | Vuoden lammastila: Oikealla markkinoinnilla lampaanliha löytää uuden asiakaskunnan – joukossa myös entisiä vegaaneja

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ennallistamisasetuksen teema näkyy tässäkin kuvassa. Vasemmalla Natura 2000 -ohjelman suo ja oikealla siihen rajoittuva ojitusalue, jossa metsän kasvu on vauhdissa. Molempia tarvitaan.

    Koneviesti | EU:n ennallistamisasetus on nyt toteutusvaiheessa – Ruukin tutkimusasemalla haetaan ratkaisuja turvemaiden viljelyn haasteisiin

    Tilaajalle
  • Linnan mukaan oleellisinta ennallistamisen kannalta on aktivoida metsien, soiden ja peltojen yhteyttämistehokkuutta muun muassa metsänhoitoa lisäämällä. Kuvituskuva.
    Pääkirjoitus
    Eemeli Linna

    Koneviesti | Ennallistamisasetuksen pohjatiedot vanhentuneita ja epätarkkoja – suomalainen teknologia voisi ratkaista paljon

  • Hyvä esimerkki uudesta tekniikasta on FarmDroid, joka on investointitukilistalla niin Suomessa kuin Iso-Britanniassa.

    Koneviesti | Maatalouden ympäristöinvestoinnit jatkuvat Iso-Britanniassa – avustukset kattavat laitteita peltotöihin ja eläinten hyvinvointiin

    Tilaajalle