
Maisemanhoitosopimuksiin liittyvien, tänä vuonna tehtyjen maastokatselmusten tulokset valmistuvat todennäköisesti maalis–huhtikuussa. Silloin selviää tieto myös mahdollisista tukien takaisinperinnöistä.
Ne koskevat aloja, joista on vuodelta 2023 maksettu tukea, mutta katselmusta ei ole tehty. Katselmus tehdään kaikille alueille viisivuotissopimuksen kahden ensimmäisen vuoden aikana.
”Jos vuonna 2023 haetusta sopimuksesta on tänä vuonna tehdyssä katselmuksessa rajattu alaa sopimuksen ulkopuolelle, ylimääräinen osuus joudutaan valitettavasti perimään takaisin”, neuvotteleva virkamies Heini Lehtosalo maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa.
Hän toivoo, että tilat, joita omien alueiden tilanne epäilyttää, varautuvat asiaan.
”Joitakin näitä varmasti tulee, toivottavasti ei kovin suuria. Kurjia ne joka tapauksessa ovat”, Lehtosalo ennakoi.
Jotkut sopimuksia tehneet kokevat katselmuksissa tehtävät rajaukset vääryytenä, minkä Lehtosalo ymmärtää hyvin.
”Etenkin, jos joku ulkopuolinen taho on antanut ymmärtää, että alue soveltuu kokonaan maisemanhoitokohteeksi. Viljelijä on kuitenkin itse viime kädessä vastuussa siitä, mikä ala soveltuu sopimukseen ja mikä ei.”
Jotkut tiloista ovat tehneet valituksia asetuksen vääristä tulkinnoista Suomessa. Näiden etenemisestä ei Lehtosalolla ole tietoa.
”Asetuksiin ei ole tehty muutoksia ja ohjeet maastokatselmointeihin ovat säilyneet ennallaan”, hän toteaa.
Viime vuonna tarkastajat katselmoivat 54 prosenttia maisemanhoitoaloista, joista 17 prosenttia rajautui sopimusten ulkopuolelle.
Pois rajatut alueet olivat pääasiassa talousmetsiä, kunnostamattomia ruovikoita, kallioita, kivikoita ja alueita, jotka eivät hyödy laidunnuksesta.
Alueet eivät Ruokaviraston mukaan täytä sopimuksen ehtoja siitä, että alueen hoitamisesta tulee muodostua kuluja ja sen tulee tuottaa rehua.
Tänä vuonna on katselmoitu loput vuonna 2023 haetuista sopimusalueista. Koska tuloksia ei ole vielä kirjattu järjestelmiin, hyväksytty kokonaisala ei ole tiedossa.
”En ole ainakaan kuullut, että siellä olisi ilmennyt merkittäviä muutoksia”, Lehtosalo kertoo.
Vuonna 2023 maatalousluonnon ja maiseman viisivuotisia hoitosopimuksia haettiin 1 696 kappaletta yhteensä 31 757 hehtaarin alueelle.
Selvää on, että Suomi ei saavuta tämän vuoden tavoitetta, joka on 36 000 hehtaaria maisemanhoitosopimusten piirissä.
”Emme ole kovin lähelläkään, mutta ainakin nykyisissä sopimuksissa on sellaista alaa, mitä niihin tavoitellaankin”, Lehtosalo sanoo.
Uusia sopimuksia on tehty tänä vuonna lähes sata ja niiden ala on yhteensä noin 500 hehtaaria. Lisäksi olemassa oleville sopimuksille on haettu noin 2 000 hehtaaria lisäaloja.
Lehtosalo on tyytyväinen, että myös uusia sopimuksia on saatu aikaan, vaikka ilmoilla on ollut paljon huolta ja keskustelua asiasta.
Maatalousluonnon ja maisemanhoitosopimukset ovat yksi Suomen cap-suunnitelman toimenpiteistä. Seuraavan cap-suunnitelman muutoksen valmistelu on käynnistynyt ja mahdolliset muutokset tulevat voimaan vuonna 2026.
Muutokset edellyttävät neuvotteluja komission kanssa ja ne hyväksytään kesäkuussa 2025.
”Tässä yhteydessä varmasti pohditaan tarkasti, mitä voisimme tehdä ympäristönhoitosopimusten edistämiseksi”, Lehtosalo kertoo.
Monimuotoisuuskohteisiin, jotka rajautuvat pois maisemanhoidon piiristä, on Lehtosalon mukaan vaikea löytää muuta korvaavaa rahoitusta. Asiaa selvitetään parhaillaan ainakin kahdessa eri työryhmässä.