Historia vaikuttaa pellon omistushaluun – viljelijät ja viljelystä luopuneet suhtautuvat tilusrakenteen kehittämiseen osittain eri tavoin

Rakennekehityksen myötä tilakoko kasvaa ja viljeltävät pellot sijoittuvat aiempaa laajemmalle alueelle.

Tilusrakenteen kehittäminen on keino parantaa maatilayritysten liiketoimintamahdollisuuksia ja vähentää pirstoutuneen tilusrakenteen haittoja, todetaan Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa, joka oli esillä Maataloustieteen päivillä kesäkuussa.

Peltomaahan liittyy kuitenkin erilaisia tavoitteita ja motiiveja niin viljelijöillä kuin viljelystä luopuneilla pellonomistajilla. Peltomaahan liittyviä omistuksen, käyttämisen ja kunnossapitämisen motiiveja selvitettiin alkuvuonna 2021 haastattelemalla 251 keskipohjalaista pellonomistajaa, sekä viljelijöitä että viljelystä luopuneita ja peltonsa vuokranneita.

Peltomaa nähdään sekä viljelijöiden että viljelystä luopuneiden pellonomistajien näkökulmasta asuinympäristön oleellisena osana eikä useinkaan ainoastaan liiketaloudellisena tuotantoresurssina.

Omistukseen ja perhehistoriaan liittyvät arvot vaikuttavat pellonomistajien haluun luopua pellon omistuksesta. Omistaminen nähdään myös keinona arvostaa edellisten sukupolvien työtä.

Viljelijät tarkastelevat pellonomistusta peltonsa vuokranneita selvästi vahvemmin myös taloudellisesta näkökulmasta: peltomaan vakuusarvo on merkittävä kahdelle kolmasosalle viljelijöistä.

Mikäli pellosta luovuttaisiin, ensisijaisesti pyrittäisiin turvaamaan kanssaviljelijöiden mahdollisuuksia maatalouden parissa myymällä tai vuokraamalla heille.

Viljelijät tarkastelevat pelto-omaisuutta myös sijoitetun pääoman tuoton kautta, sillä alle puolet heistä ajattelisi omistavansa peltoja, mikäli ne eivät tuottaisi mitään.

Viljelystä luopuneille sen sijaan tuottamatonkin peltomaa on merkityksellistä. Kaksi kolmesta vastanneesta aikoo omistaa pellot edelleen, vaikka ne eivät rahallisesti tuottaisi hänelle itselleen mitään.

Yleisesti liki puolet vastanneista arvottaa pellonomistamisen tärkeämmäksi kuin pellosta saadun tuoton. Peltojen vuokraus on yli kahdelle kolmesta peltonsa vuokranneista hyvä keino nauttia pellon tuotosta.

Viljelijät ja pellonomistajat suhtautuvat tilusrakenteen kehittämisen keinoihin osittain eri tavoin. Keski-Pohjanmaalla tehtyjen haastattelujen perusteella peltojen tilusjärjestelyjä pitää hyvin tarpeellisina kaksi kolmasosaa ja tilusvaihtoja selvästi yli puolet viljelijöistä.

Peltonsa vuokranneille tilusvaihdot ja tilusjärjestelyt ovat vieraampia, sillä noin kolmasosa ei ota tilusvaihto- ja tilusjärjestelykysymyksiin mitään kantaa ja noin viidesosalla kanta tilusvaihtoihin ja tilusjärjestelyihin on neutraali.

Silti peltonsa vuokranneistakin peltojen tilusvaihtoja pitää hyvin tarpeellisina yli kolmasosa.

Vahvin kannanotto liittyy peltojen myyntiin: noin puolella peltonsa vuokranneista ei ole halua myydä peltojaan, koska heillä ei ole tähän pakottavaa rahantarvetta. Jos pellot myydään, kolme neljästä myisi ne yksityiselle.

Noin kolmasosa näkee tilusvaihtojen rajoitteena pelto- ja metsäalueiden oikeiden arvojen määrittämisen sekä tiedon puutteen vaihdettavista pelto- ja metsäalueista.

Peltoalasta 34 prosenttia oli vuokrapeltoa vuonna 2020.