Varhaisperuna on pohjoinen herkku
Kotimaiset varhaisperunat ehtivät viileästä alkukesästä huolimatta juhannuspöytiin. Keskenkasvuisilla, heikkokuorisilla perunoilla herkutellaan vain pohjoisilla leveyksillä.
Kuva: Jaana KankaanpääVarhaisperuna on varsinaista terveysruokaa, jonka valmistaminenkin on helppoa.
"Toimivaksi todettu ohje: Perunat pestään puhtaiksi. Vesi kuumennetaan kiehuvaksi, lisätään maun mukaan suolaa ja tilliä. Perunat pannaan kiehuvaan veteen, joka juuri ja juuri peittää perunat. Jos perunat ovat erikokoisia, pannaan pienimmät veteen viimeisenä. Peruna keitetään kannen alla. Kiehumisen aikana perunoiden kypsyysastetta kokeillaan esim. hammastikulla tai pienellä haarukalla. Vesi kaadetaan pois, kun perunat ovat vielä hiukan kovia. Perunoiden päälle lisätään pyyhe tai talouspaperia, suljetaan kansi uudelleen ja pannaan kattila vielä hellan jälkilämpöön. Liina tai paperi imee perunoista höyrystyvän kosteuden ja perunat jälkikypsyvät sopivan pehmeiksi. Päälle voi ripotella tilliä", neuvoo MTK:n peruna-asiamies Antti Lavonen.
Varhaisperunassa ei ole juuri lainkaan rasvaa, ja tärkkelystäkin vähemmän kuin talven perunoissa. Herkun voi hyvillä mielin syödä kuorineen, jolloin kuoressa ja sen alla oleva C-vitamiini ja varhaisperunan maku säilyvät.
Suomen varhaisperunoiden ykköslajike on pitkään ollut Hankkijan Timo. Sen rinnalla tuotetaan Siikliä, joka yleensä valmistuu heinäkuun puolella.
Kaksi kolmasosaa Suomen varhaisperunasta tuotetaan Varsinais-Suomessa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat