

Osa isoista viljanostajista ei ota viljaa vastaan afrikkalaisen sikaruton takia perustetulta tartuntavyöhykkeeltä, vaikka Ruokavirasto on täsmentänyt riskialueen viljankäsittelyn ohjeita.
Tartuntavyöhykkeellä viljeltävien vilja-, palko- ja öljykasvien tämän vuoden tukihaun mukainen viljelyala on yhteensä lähes 6 000 hehtaaria.
ASF-tartuntavyöhykkeellä korjattua viljaa tai muita kasveja voi käyttää sikojen ruokkimiseen, jos ne on varastoitu sikaeläinten ulottumattomissa vähintään 30 vuorokauden ajan.
Kuivike- ja virikekäytölle varastointiaika on 90 vuorokautta.
Normaalit, salmonellatorjunnankin mukaiset toimenpiteet raaka-aine- ja rehuerien erottamisen ja tilojen puhtauden suhteen pätevät.
Varastointivaatimusta ei ole, jos mitään tartuntavyöhykkeeltä kerätystä sadosta ei mene sianrehuksi.
Satoa saa kuljettaa pois tartuntavyöhykkeeltä, kun satoa ei joudu varastoimattomana sioille.
Jos siirto tartuntavyöhykkeeltä sen ulkopuolelle tehdään maataloustöissä käytetyllä ajoneuvolla, on kuljetusväline pestävä ja desinfioitava ennen kuljetusta.
Rehujen kuljetusajoneuvojen desinfioinnissa voi noudattaa toimintaohjetta rahtisekoittajille, rehujen kuljettajille ja maatiloille salmonellan leviämisen ehkäisemiseksi. Lisäksi on varmistettava varmistaa, että käytettävä desinfiointiaine tehoaa ASF-virukseen.
Toistaiseksi Lantmännen Agro ei ota vastaan viljaa afrikkalaisen sikaruton takia perustetulta tartuntavyöhykkeeltä, kertoo Lantmännen Agron viljaliiketoiminnan johtaja András Koroknay-Pál.
Syynä hänen mukaansa on, että yhtiön omat asiakkaat eivät tällä hetkellä osta vyöhykkeen viljaa. Lisäksi Lantmännen Agro käyttää Viljavan varastoja, ja Viljava ei ota vastaan viljaa ASF-vyöhykkeeltä.
”Parhaillaan selvitämme, olisiko tartuntavyöhykkeellä korjattu vilja mahdollista myös varastoida alueella niin, että 30 päivää tulee täyteen.”
Näin varastoitu vilja olisi nykysäädösten mukaan mahdollista kuljettaa esimerkiksi Lantmännen Agron Kouvolan rehutehtaalle, Koroknay-Pál sanoo.
Hän kertoo keskustelleensa kuljetusliikkeiden edustajien kanssa. Kuljetusliikkeet odottavat viranomaisilta tarkkoja ohjeita kuljetuskaluston pesusta ja desinfioinnista.
Koska ASF:n aiheuttamat rajoitukset todennäköisesti jatkuvat vielä pitkään, Koroknay-Pál kehottaa tartuntavyöhykkeen maatiloja käyttämään alueen siilokapasiteetin hyväksi.
”Kaikkein tärkeintä on nyt saada afrikkalaisen sikaruton leviäminen estettyä”, Koroknay-Pál painottaa.
”Kaikkein tärkeintä on nyt saada afrikkalaisen sikaruton leviäminen estettyä.”
”Ruokaviraston linjaus on vielä hyvin tuore, joten perehdymme ja selvitämme yksityiskohtia toimialan kanssa”, sanoo Fazer Myllyn viljanhankintajohtaja Tero Hirvi.
”Emme siis toistaiseksi ota vastaan viljaa tartuntavyöhykkeeltä.”
Hankkijan käytäntöjä Ruokaviraston täsmennys on muuttanut, kertoo yhtiön viljakaupan johtajan Teemu Seppälä.
”Vilja on markkinakelpoista, mutta tällä hetkellä odotamme vielä tarkennusta Ruokavirastolta 30 päivän tulkintaan liittyen, koska tilatasolla tilanteet vaihtelevat.”
Viljan vastaanottaminen on Seppälän mukaan logistisesti kohtuullisen helposti toteutettavissa, mikäli viljelijä pystyy itse varastoimaan viljat omassa varastossaan vaaditun 30 päivän ajan.
”Haemme parhaillaan ratkaisuja siihen, miten olisi mahdollista toimia, mikäli viljelijällä ei ole mahdollisuutta itse varastoida viljoja. Selvitämme lisäksi aktiivisesti, mitä raportointivaateita tähän käytännössä liittyy.”
ASF:n viljan vastaanoton ja käsittelyn Hankkijalle aiheuttamista lisäkustannuksia Seppälä ei vielä osaa sanoa mitään.
A-Rehun viljakaupan hankintapäällikkö Taneli Marttila kommentoi riskialueen vilja-asioita lyhyesti, että yhtiön seuraavaa viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä.
”Niiden puitteissa toimitaan.”
Tämän tarkemmin Marttila ei MT:n kysymyksiin vastaa.

Raisio kertoi jo aikaisemmin, että yhtiötä ASF-rajoitukset eivät toistaiseksi koske lainkaan.
”Raision hankinta-alue kattaa Lounais-Suomen alueen. Emme osta viljaa rajoitusalueelta”, kertoi viime viikolla yhtiön talousjohtaja Mika Saarinen. Raisio ei myöskään valmista kotieläinrehuja.
”Varastointiajat eivät takaa ASF-viruksen tuhoutumista, mikäli viljan tai oljen seassa olisi saastunutta orgaanista materiaalia.”
Mikäli ASF-tilanne pahenee ja tartuntavyöhykettä joudutaan laajentamaan, Hankkija lähtee Seppälän mukaan siitä, että yhtiö pystyy toimimaan nykyisellä ohjeistuksella kotimaista raaka-ainetta käyttäen.
Nykyisellä tartuntavyöhykkeellä oleva vilja-ala on niin pieni, että tuontiin ei tarvitse näillä näkymin Koroknay-Pálin mukaan turvautua.
"Tässä kohtaa keskitymme yhdessä toimialan kanssa siihen, että tilanne ei pahenisi ja toisaalta alueen viljelijät pääsisivät keskittymään sadonkorjuuseen. Tällä hetkellä arviomme on, että tuontitarvetta ei tule olemaan”, Hirvi kertoo.

MTK huomauttaa, että varastointiajat eivät takaa ASF-viruksen tuhoutumista, mikäli viljan tai oljen seassa olisi saastunutta orgaanista materiaalia, kuten esimerkiksi villisianraadon osia tai eritteitä.
Varminta on käyttää sioille lämpökäsiteltyä, esimerkiksi rakeistettua rehua tai ohjata vyöhykkeen sato muille eläinlajeille.
ASF-riskiä voi pienentää kiinnittämällä huomiota myös puintitapaan: laossa olevaa viljaa ei pidä puida ja sänki on syytä jättää pitkäksi, MTK ohjeistaa.
Ruokaviraston verkkosivut Usein kysyttyä afrikkalaisesta sikarutosta päivittyvät jatkuvasti ja sisältävät tärkeää tietoa kaikesta, mikä ASF:ään liittyy.