• Villasta langaksi neljän kilometrin säteellä tilasta

    Isokummun kehräämö voitti Keski-Pohjanmaan vuoden 2024 Taito -käsityöyrittäjäpalkinnon.
    Isokummun lammastilan Satu Kumpulainen poseerasi lampaan kanssa vuonna 2016 liittyen tilan hoivamaatilatoimintaan.
    Isokummun lammastilan Satu Kumpulainen poseerasi lampaan kanssa vuonna 2016 liittyen tilan hoivamaatilatoimintaan.  Kuva: Johannes Tervo
    Maatalous|Käsityöt
    20.5.202416:45
    Terhi Torikka

    Sieviläinen Isokummun kehräämö on voittanut Vuoden 2024 Keski-Pohjanmaan Taito -käsityöyrittäjäpalkinnon.

    Sisarusten Satu ja Sami Kumpulaisen omistama kehräämö on erikoistunut suomalaisen villan jatkokäsittelyyn ja toimii Isokummun luomulammastilan läheisyydessä Sievissä, Pohjois-Pohjanmaalla.

    Isokummun lammastilalla elää alkuperäisrotuisia suomenlampaita ja kainuunharmaksia sekä niiden harvinaisia sukulinjoja. Tila on ollut saman suvun hallussa jo viiden sukupolven ajan. Sen vanhemmiltaan ostanut Satu Kumpulainen on harrastanut käsitöitä koko elämänsä ajan, mistä johtuen lammas valikoitui tuotantoeläimeksi.

    Isokummun tilalla toteutuu neljän kilometrin säteellä koko matka villasta langaksi, sillä kerintä, villan lajittelu, pesu, kuivaus, kehruu ja värjäys tapahtuvat omalla tilalla. Tämän lisäksi villajäte on saatu minimiin. Lanka on 100-prosenttisesti kotimaista ja täysin myrkytöntä, sillä se valmistetaan muun muassa ilman kehruuöljyä.

    Taito-palkitsemisessa kiinnitetään huomiota yrityksen toimintatapaan, tuotteiden omaleimaisuuteen, innovatiivisuuteen, luoviin toimintamalleihin ja laatuun sekä yrityksen toimintaedellytyksiin ja kehitysmahdollisuuksiin. Palkittavalta edellytetään eettistä ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa, tiedotteessa kerrotaan.

    Tuotteiden tulee myös edustaa korkeatasoista käsityötaitoa ja muotoilua ja niillä tulee olla perusteltu käyttötarkoitus.

    "Isokummun kehräämön valinnalla haluttiin kunnioittaa vanhaa arvokasta käsityöperinnettä, kehruuta ja sen kehittymistä nykypäivän tarpeisiin," kertoo toiminnanjohtaja Tuula Puoskari.

    Isokummulla tehdään todella paljon töitä myös kotimaisen villan puolesta, sillä monet asiat tekevät siitä ulkomaista tuontilankaa eettisemmän vaihtoehdon, alkaen jo eläinten elinolosuhteista ja hoitotavoista.

    Lisää aiheesta
    • Ella Rahja vietti ensimmäisten Isokumpuun tuotujen kilien kanssa kaksi viikkoa niiden lähtötilalla juottoa opettamassa. Kilit ovat hyvin seurallisia.

      Vuohenmaitotilojen kaipaama yhteistyötila löytyi: Isokummun luomu ryhtyi kasvattamaan pukkikilejä

      Tilaajalle

    ”Terve ja hyvin hoidettu lammas takaa laadukkaan villan”, Satu Kumpulainen tiivistää.

    Tilalla on lampaiden kasvatuksen ja kehräämön lisäksi investoitu muun muassa omaan teurastamoon, tilapuotiin sekä villapesulaan. Lisäksi hoivamaatilalla on pyöritetty jo yli kymmenen vuotta hyvinvointiin ja terveyteen keskittyvää Green Care-toimintaa, jossa eläimillä, luonnolla ja maatilan arkisilla tehtävillä on keskeinen rooli.

    Tilalle on vuosien varrella myönnetty useita eri palkintoja.

    Lisää aiheesta
    • Satu Kumpulainen pitää Sievissä luomulammastilaa, joka toimii myös hoivamaatilana. Lisäksi hän on auttanut muita tiloja pääsemään mukaan Green Care -toimintaan.

      Hoivalammastila voitti InnoElma-palkinnon – Pitkään laitoksissa olleille ihmisille tarjotaan jotakin uutta

    • Kuntouttava työtoiminta on osa Isokummun lammastilan toimintaa. Satu Kumpulainen ruokkimassa lampaita Eero Airaksisen kanssa, joka nyt on jo siirtynyt eläkkeelle. Kuva on MT:n arkistosta joulukuulta 2016.

      "Lampaat nousevat nuorten palautteissa hyvin tärkeinä esiin", kertoo Vuoden lammastilaksi valitun Isokummun lammastilan yrittäjä Satu Kumpulainen

    Nuorten hyvinvoinnin parissa työskentelevä Isokumpu pilotoi kesäkuussa myös Nuori Neuloo24 -suunnittelukilpailun järjestäjänä. Kilpailun tavoitteena on saada nuoret kiinnostumaan käsitöiden tekemisestä jo senkin takia, että neulomisella on positiivisia vaikutuksia mielen moniin haasteisiin.

    Lisää aiheesta
    • Toni Kattilakoski sai 400 lammasta kerittyä 18 tunnissa 21 minuutissa.

      Huima kerintämaraton maaliin etuajassa – Toni Kattilakoski keritsi 420 lammasta selvästi alle 24 tunnin

    • Myytävät villat on lajiteltava kerinnän jälkeen. Ostajat hinnoittelevat villan laadun perusteella.

      Hyvästä suomenlampaan villasta maksettu jo kuusi euroa kilolta – villan jalostajat etsivät kilvan kotimaisia sopimustuottajia

    • Toni Kattilankosken tavoitteena on keritä vähintään 400 lammasta vuorokauden kuluessa.

      Onnistuuko 400 lampaan keritseminen vuorokaudessa Toni Kattilankoskelta? – Suora lähetys erikoisesta maratonista alkaa kello 9

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle